Uudenlainen arki alkoi

Vuosi on vaihtunut, loppiainen sujahti ohi ja arki on koittanut taas. Riisuimme kuusen koristeista tiistaina ja kaikki muutkin joulukoristeet pakattiin pois. Valoja jätin vielä esille ja ne saavat olla maaliskuulle saakka. Joululevyt ja Jouluradio palaavat meidän soittolaitteisiin taas vajaan vuoden päästä 🎵. Joulukukkia roikotan esillä niin kauan kuin niissä kukintaa riittää.

Otimme tämän alkaneen vuoden vastaan kotona ja meillä oli oikein miellyttävä ilta. Lämmin kiitos vielä meidän mukaville vieraille! Myttö päätti välipäivinä tuhota kuusenlamput sekä muutamia kuusenkoristeita. Onneksi lamput eivät olleet pistorasiassa kiinni 😑. Olemme oppineet jo aikoinaan Pimun kanssa, miten varautua biiglen mahdollisiin harrastuspuuhiin... Isäntä on näppärä mies ja osasi korjata valot. Koristeita meillä riittää tällekin vuodelle vaikka erityisesti erään koirakoristeen silppuaminen minua hieman harmitti. 

"Raskasta tämä juhliminen."

Aloitin maanantaina työt. Asia, joka herätti minussa kaikenlaisia ajatuksia. Työpaikan saaminen oli loistojuttu mutta ei ole ihan helppoa lähteä uusiin kuvioihin, uuteen arkeen. Siihen vaikuttaa paljon irtisanomiskokemukseni lisäksi myös muutama muu viime vuoden aikana tapahtunut ikävä asia. Alkukankeuden (-kauhun) jälkeen olo on nyt levollinen 😌. Eiköhän se tästä. Etätöitä pystyn tekemään melko hyvin. En niin laajasti kuin aiemmissa työpaikoissani mutta kuitenkin. Se on erittäin tärkeää. Hipun ja Mytön hyvinvointi on minulle yksi elämäni tärkeimmistä asioista ja sen suhteen etätyö on merkittävä juttu. 

Koirapuistossa oli kiva jauhaa oksanpätkää.

Talvinen sää jatkuu ja on mahtavaa, että on lunta ⛄. Hippu ja Myttö tykkäävät kovasti kahlata hangessa ja tonkia sen alta hyviä hajuja haisteltavaksi. Hilpusen mielipuuhaa on myös lumessa kieriminen. Myttönen ei siitä hommasta välitä. Se katselee aina hieman ihmeissään, kun Hippu hankaa selkäänsä lumeen kaikki raajat taivasta kohti sojottaen. Isäntä kaivoi sukset esiin. Minä tyydyn yhteisiin lenkkeihin isokorvien ja isännän kanssa. En ole talvi-ihminen mutta kuiva pakkaskeli ja lumi ovat kiva asia kuraloskaan verrattuna. 

Hippua helli vieno auringonpaiste koirapuistossa.

Saapa nähdä, pääsemmekö helmikuussa aloittamaan Hippusen kanssa lukukoirailut. Näyttää tuo tautitilanne hurjia lukuja. Muuten meidän alkuvuosi kuluu uuteen päivärytmiin sopeutuen, vapaa-ajalla levosta nauttien. Keväälle on joitakin ohjelmia suunniteltu ja niiden toteutumista toivon kovasti 👍. Loppuvuodelle meinattu Hipun vatsatähystys päätettiin toistaiseksi unohtaa. Sen hyödyistä liittyen kesän sairauteen ei ole enää tässä vaiheessa takeita. Tähystys olisi pitänyt tehdä kesällä. Hipun mystinen sairastuminen oli taas kerran opettavainen kokemus näin koiranomistajan näkövinkkelistä. Jatkossa tiedämme, millaisia tutkimuksia vaadimme heti, jos vastaavaa tapahtuisi. Toivottavasti ei kuitenkaan enää koskaan. 

Mutta nyt meidän sakki lähtee ulkoilemaan. Pakkasta on mittarissa yhdeksän astetta, melko sopivasti vielä. Talvisen raikasta ja rentoa viikonloppua Teille kaikille! 

Tervetuloa vuosi 2022!

 Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat,
tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat,
vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.

Tänään vietetään vuoden 2021 viimeistä päivää. Olenkin jo täällä blogissa aiemmin maininnut, että meidän perhe ei jää tippaakaan ikävöimään tätä päättyvää vuotta. Vuosi sisälsi paljon kivoja päiviä mutta myös aivan liikaa huolta, surua ja kurjaa oloa. Toivottavasti ensi vuosi on onnellisia hetkiä pullollaan, meille kaikille!

Otamme uuden vuoden 2022 vastaan kotona yhdessä pienenpienen vierasjoukon kanssa. Illan ohjelmassa on letkeää seurustelua ruuan ja kuohujuoman äärellä. Hilpuselle ja Myttöselle on varattu herkkuja, joita jouluna pistin säästöön. Kaksikko saa varmasti myös paljon rapsutuksia. Ilotulituksia katsellaan parvekkeelta käsin. Uskon, että saamme tälle vuodelle mukavan ja leppoisan päätöksen.

Iso kiitos Teille kaikille, jotka kuljitte matkassamme mukana vuonna 2021! Kuulumisiin ensi vuonna ja 

hilpeän hauskaa uudenvuodenaattoa 🎇🍹

sekä

onnea, iloa ja terveyttä tulevalle

vuodelle 2022 💖

toivottaa

Hippu, Myttö sekä kaksikon isäntä & emäntä

Meidän mukava joulu

Joulu on nyt vietetty ja eihän seuraavaan ole enää vuottakaan! Saimme tänne etelään valkean joulun ⛄. Parina päivänä laitoimme likoille palttoot päälle, kun läksimme ulkoilemaan. Sen verran hyytävä keli oli. Mutta kaiken kaikkiaan lenkkeilysäät olivat hienot ja reippailua tarvittiinkin kaiken sen syömisen väliin 😀.

Meidän joulu sujui rauhallisesti ja leppoisasti. Aattona kävimme hautuumaalla. Sitä ennen katsoin Lumiukko-piirroselokuvan telkkarista. Katson sen edelleen, näin keski-ikäisenäkin, ja katson varmasti jatkossakin. Lahjapaketit jaettiin illalla isännän toimiessa joulupukkina. Hippu ja Myttö saivat lahjaksi leluja sekä herkkuja. Mieleisiä näyttivät kaikki paketit olleen. Kuivatut peurankorvat sekä peuran keuhkopalat sujahtivat vauhdilla suun kautta vatsaan. Osan pistin säästöön uudenvuodenaattoa varten. Isännän paketeista paljastui mm. kirja sekä uusi pipo. Itse sain lisäosia keräämääni lautassarjaan sekä lämmintä ylle. Joulupukki oli kuullut siis toiveeni 😊.

Jouluherkun kimpussa. 

Joulupäivänä oleilu ja rentoilu kotosalla jatkui kirjoja lukien, joulumusiikkia kuunnellen ja jouluruokia syöden. Totesimme isännän kanssa, että ensi vuonna voisi pari artikkelia ruokapöydästä tiputtaa pois. Rosolli ei tehnyt kauppansa kuin isokorville (punajuuri ja porkkana). Sillit jäivät myös syömättä. Taidamme kesäisin syödä mökillä silliä ja uusia perunoita sen verran paljon, että joulupöytään silliä ei kannata enää ostaa.

Kuivattu peurankeuhko maistui
Mytölle mainiosti.

Kävimme tapaninpäivänä kyläilemässä Keravalla. Hippu, Myttö ja Patu intoutuivat riehumaan koko reissun ajaksi ja kolmikolla riitti vauhtia. Patu on energinen kaveri ja välillä meidän tyttöset pistivät sitä hellästi ruotuun. Pitihän jonkinlaisia huilihetkiä olla, taisivat Hippu ja Myttö tuumailla. Saimme isännän kanssa nauttia runsaan jouluaterian. Pöytä notkui kaikenlaisista herkullisista syötävistä ja tarjoiluja oli suorastaan ylenpalttisesti. Oli todella mukava, että saimme kutsun näiden hyvien ystäviemme luokse tapanin viettoon. 

Nautin viimeisistä "lomapäivistäni" ja maanantaina suuntaan uuteen työpaikkaani. Jännittää ja paljon 😅 Onneksi isännällä riittää lomaa vielä hetkeksi aikaa. Hippuselle ja Myttöselle tulee matala lasku takaisin arkeen, kun kotona on päivisin joku vielä reilun viikon ajan. Tänään meidän piti lähteä Tampereelle, koko lauman. Olisimme isännän kanssa menneet Nightwishin konserttiin Tampereen uudelle areenalle. Hilpu ja Myttö olisivat odotelleet meitä sen aikaa hotellihuoneessa. Huomenna olisimme huristelleet takaisin kotiin. Mutta konsertti peruttiin, eikä ihme (ja hyvä niin, tässä tilanteessa). Harmittaa kovasti, sillä korvaava päivä keikalle on tammikuinen sunnuntai. Tampereelle meno ei silloin onnistu. Mutta eipä tälle tilanteelle mitään mahda. Toivottavasti tuo katala kurja tauti taintuisi pikapuoliin. Eiköhän tässä Kiteen suuruus vielä päästä näkemään 🎵.

Hyvää ja leppoisaa joulua!

Näin se joulu taas saapui! Nyt jätämme kaikenlaiset askareet ja hötkyilyt muutamaksi päiväksi. Rauhoitumme nauttimaan tästä loppuvuoden hienosta juhlasta. 

Me neljä toivotamme blokikamuillemme palveluskuntineen, 
ihan jokaiselle PSB:n lukijalle ja blogimme ystävälle 

Joulua kohti jolkotellaan!

Jouluviikko on alkanut pakkassäässä. Ja sehän on mitä hauskinta! Maa on kuiva ja ulkoilureissujen jälkeen ei isokorvia tarvitse suihkuttaa tai tehdä erilaisia kuivausoperaatioita, joista ne eivät erityisemmin pidä. Aurinkoakin on pitkästä aikaa nähty. Pieniä lupauksia valkoisesta joulusta on saatu ja sitäkään emme pahaksi pistäisi. Hienolta tämä jouluviikko siis näyttää. 

Nuuskuttelua...

Meidän jouluvalmistelut ovat loppusuoralla. Viikonloppuna hankimme joulukuusen ja koristelimme sen. Myttö on jo ehtinyt käsitellä kaksi siinä riippuvaa koristetta 😂. Toisen isäntä korjasi ja toinen selvisi onneksi vain lievillä vammoilla. Lahjapaketit on kääritty ja niiden sisältä löytyy leluja sekä herkkuja; kuivattua peuran keuhkoa sekä kuivattuja peuran korvia. Isännällekin on tiedossa avattavaa aattoiltana.  Jouluruuat vielä hankimme, paistamme kinkun ja joulutortut. Sen jälkeen  pysähdymme nauttimaan joulun tunnelmasta ja rauhasta.

ja nuuskuttelua.

Joulupyhien ohjelmaamme kuuluu käynti hautuumaalla sekä puhelutervehdykset lähisuvulle. Varmasti tulee myös ulkoiltua, luettua sekä kuunneltua joulumusiikkia. Saimme kutsun saapua viettämään aattoa Keravalle mutta pitäydymme perinteessä ja olemme jouluaaton sekä joulupäivän kotosalla. Tapaninpäiväksi suuntaamme sitten moikkaamaan Patua ja poikia sekä tietysti perheen emäntää ja isäntää. Kyläilystä tulee varmasti hauska reissu ja  kenties kinkkua sekä muita jouluherkkuja on sielläkin vielä jäljellä 😀. 

Koronatauti näyttää leviävän kulovalkean tavoin, myös rokotettujen osalta. Toivottavasti tilanne saataisiin pian aisoihin ja kolmospiikit reippaasti jakeluun. Enpä itse ainakaan olisi viime jouluna uskonut, että tilanne on yhä näin kurja. Mitä voimia nämä tautia aiheuttavat voimat ikinä ovatkaan, niin vahvoja ovat ja ihminen on niiden edessä pahimmillaan miltei kädetön. Pysyttehän terveinä ja voikaa hyvin!