perjantai 2. lokakuuta 2020

Taas veneiltiin ja sienestettiin

Kauniin värikästä ja aurinkoista lokakuuta! Luonto kylpee väriloistossa ja ilmassa on syksyn kosteutta ja kirpeyttä. Tähän mennessä olemme saaneet nauttia vähistä sadepäivistä ja toivon, että näin mennään jatkossakin. Viimeistään joulukuussa saisi tulla jo lunta. 

Vietimme viikonlopun Kangasniemellä. Lauantaina veneilimme vakiosaareemme, koska järvi oli liki tyyni ja aurinko paistoi. Sää oli hyvin lämmin syyskuun lopun ilmoiksi. Tällä kertaa veneeseen pakattiin mukaan mm. halkoja, jotta pystyimme paistamaan retkimakkarat. Hipalle varasin välipalaksi peurankorvan ja Myttöskä sai nautiskella lampaankorvasta.



Saaressa vierähti useampi tunti kirjojen ääressä ja eväitä syödessä. Hippunen ja Myttönen juoksivat pitkin poikin saarta. Ja mikäs siellä juostessa, autiolla saarella, joka ei kuitenkaan kooltaan ole ihan pieni. On tilaa mennä viilettää. Kävin itsekin kiertelemässä rantoja sieniä etsien. Muutama kantarelli löytyi. 

Hippu otti torkut isännän jaloissa.

Sunnuntaina läksin vielä uudelle sieniretkelle mökkimetsään. Kaveriksi sain Hipun ja Mytön. Sienisaalis oli tälläkin reissulla melko tynkä mutta on meillä nyt pakastimessa muutamaan kantarellikastikkeeseen ainekset. Hirvikärpäsiä oli harvinaisen vähän, punkkeja sitäkin enemmän. Onneksi ne löytyivät isokorvista helposti ja saatiin pois. Minuun niitä ei tarttunut. Punkit ovat viheliäisiä elukoita.  

Sienestäjät, jotka nauttivat välipalaksi puolukoita.


Meidän syysloma kolkuttelee kohta ovella. Vielä pitää tovi malttaa, että pääsemme taas Puulalle. Se onkin tämän vuoden viimeinen möksäreissu. Ensi kesälle on suunniteltu jo pari hommaa. Ja syyslomalla mittailemme ja suunnittelemme aitaa, joka saadaan kesällä ainakin jonkinlaiseen malliin. En ole jaksanut enää ikävistä naapurinnaapureista välittää. Kiukkuni on laantunut ja pistän tuollaiset ihmiset täysin omaan arvoonsa. Mutta aita aiotaan tehdä, ettei tarvitse tuntea hätää ja pelkoa koirien puolesta.

Tiistaina tuli kuluneeksi kaksi vuotta
Typyn kuolemasta.

Kun lauantaina läksimme veneellä saaresta takaisin mökille, nousi matkalla kyyneleet silmiini. En mahtanut sille mitään, että iski kova ikävä Typyä. Voi, miten se rakasti mökkiä ja Puulaa. Veneilyä ja uimista. Kuistilla tarkkailua ja makkaramakupaloja. Typyn, Pimun ja Nupin (chinchillani) haudalla paloi kynttilät läpi viikonvaihteen ja siellä ne tuikkivat yhä sunnuntai-iltana, kun suuntasimme kohti etelää. Siitä olen niin valtavan onnellinen, että Typsykkä sai viimeisen lepopaikkansa mökiltä, Puulan rannalta. Sen lempipaikasta. 

10 kommenttia:

  1. Teidän mökkipaikka on varmasti tosi rakas niin isännälle ja emännälle kuin lemmikeillekin. Ihan oikea asenne: viis ikävästä naapurista. Pysytelköön omalla tontillaan ja opetelkoon käytöstapoja.
    Se saari kuulostaa ihan unelmalta. Oikea paratiisi koirillekin! Toivotaan upeaa syksyä ja täydellistä säätä varsinkin silloin, kun olette laittamassa paikkaa talvikuntoon odottamaan uutta upeaa mökkikautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, mökkipaikka on hyvin rakas. Itse olen viettänyt siellä kesiä kolmevuotiaasta asti. Ja siitä alkaa olemaan jo aika kauan aikaa... minulla on mökkikesiä varmasti takana enemmän kuin edessä.

      Saariretket ovat tänä mökkikautena sattuneesta syystä olleet runsaasti ohjelmassa. Toivottavasti päästään vielä syyslomalla veneilemään sinne.

      Párekille isot muiskut meidän likoilta! Mukavaa viikonloppua teille.

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  2. Kuulostaa ihanalta tuollainen saariretki! Me ollaan yhden kerran koettu tuollainen saaripäivä ja sen vapauden hurmaa vähän verotti ensimmäisenä rantakalliolla vastaan tullut kyykäärme. Mitään ei kuitenkaan sattunut, joten oikein lämmöllä muistelemme kesäpäivää saaressa. :)

    Mukavaa syksyä teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä saariretket ovat kyllä mukavia. Onneksemme melko lyhyen venematkan päästä löytyy useampikin mökitön saari, jonne voi mennä. Toki hienoilla keleillä liikkeellä on muitakin retkeläisiä mutta aina on joku vapaa paikka löytynyt.

      Käärmeitä minäkin pelkään aina, kun mennään johonkin tuntemattomampaan saareen tai paikkaan. Sen vuoksi tullaankin metelillä ja kolinalla, jotta mahdolliset käärmeasukkaat ymmärtäisivät mennä piiloon.

      Reipasta ja iloista syksyn jatkoa teille! Te olette niin hirmuisen aktiivinen lauma, kivoja juttuja teilläkin on aina usein ohjelmassa.

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  3. Voe tokkiisa...suarta ja vappaatta sielä, nuotiota ja marjoja metästä :) Jokakoeran unelmata.
    Toevottavasti se ikävä nuapurj hapantuu sinne omalle tontillesa eekä tule ennee jementelemmään teelle.
    Toevotaan teelle oekeen hienoo siätä lomaviikoks.Ja muutennii ilosta ja hyvvee syksyjjatkoo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäli ikävä naapuri vielä ilmestyy rähjäämään ja uhkailemaan meitä, en käyttäydy enää niin sivistyneesti kuin yleensä. Onneksi eivät ole meitä nyt häiriköineet.

      Saarireissuilla on tosiaan vapautta ja siitä meidän tyttöset ottavatkin kaiken ilon irti. Mutta huomaan ainakin Hipusta, että se kyllä kulkea jolkottelisi mieluummin mökkimetsässä. Saaressa alkuriehumisen jälkeen se ei enää oikein innostu juoksemaan. Tai Myttö saa tehdä kovasti houkutustyötä, että Hilpu lähtee mukaan.

      Oikein mukavaa syksyn jatkoa myös teille! Ja ihanalle Iivarille meidän tytöiltä isot muiskuset.

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  4. Lohtuhalauksia teijän äipälle, Tytöt. Kivat reissut teillä taas kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaverit! Ja kivoja nuo mökkireissut ovat, saarella tai ilman. Harmi, kun tulee talvi. Joudutaan taas pitkästi odottamaan, että päästään taas möksälle. Mutta onneksi täällä kotonakin voi keksiä kaikkea kivaa.

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  5. Hieno saarireissu, teillä on selvästi myös kaikki asiaankuuluvat retkivarusteet mukana. Kyllä kelpaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Retken olennainen osa on eväät. Kesällä ei tullut saariretkillä makkaraa paistettua vaan oli muuta syötävää. Näin syksyllä nuotio lämmittää mukavasti ja makkarat paistuvat siinä samalla. Toivottavasti päästään vielä lomaviikolla käymään saaressa, jossa tyttösien on turvallista juosta vapaana.

      Mukavaa syksyn jatkoa teidän laumalle!

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.