Mytön leikkausoperaatio on onnellisesti takanapäin. Keskiviikkona suuntasimme puoliltapäivin eläinlääkäri Jaakon luokse. Pikkuisen toipilaan kävin hakemassa kotiin iltapäivällä. Sterilointi onnistui hyvin ja kaikki sujui mallikkaasti. Kyllä minä kyyneleitä jouduin nielemään, kun jätin unessa olevan Myttösen hoitajan hoteisiin. Mutta tiesin, että Mytöstä pidetään hyvää huolta.
Heräilyä heräämössä. |
Mytön vatsassa on sulavat tikit sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tämä on hyvä, ettei tikinpoistorääkkiin tarvitse ryhtyä. Tulehduskipulääkettä Mytölle määrättiin kolmeksi päiväksi. Haavaa pitää suihkutella kaksi kertaa päivässä ja liikunta tulee pitää lähipäivät rauhallisena. Hyppiminen, kiipeily ja riehuminen on reilun viikon ajan poissuljettu Myttösen päiväohjelmasta.
Valitettavan harmillinen sivuvaiva iski, kun Mytön vatsa alkoi eilen aamuvarhain oireilemaan. Siitä asti ollaankin juostu ulkona tiiviisti. Tällaisina hetkinä oma piha olisi mukava juttu. Saatoin viime yönä herättää ihmetystä lammaskuvioisessa haalaripyjamassani, jos joku naapuri sattui katsomaan ikkunasta ulos. Mutta eipä tuolla väliä, toipilaalla oli kiire päästä "vessaan". Nyt, kun ollaan perjantain varhaisillassa, näyttäisi vatsa rauhoittuvan. Ruokaakin (riisiä ja raejuustoa) Myttöskä söi pienen annoksen suurella ruokahalulla. Eiköhän maha ala rauhoittumaan. Syy, mistä tuo ripuli on tullut, on meille epäselvä. Johtuuko se lääkkeestä, kivusta vai mistä.
Koti on paras paikka toipua. |
Hippu on huomioinut hienosti sen, että Mytöstä ei ole nyt leikkikaveriksi. Se antaa siskon huilata rauhassa ja odottaa kiltisti, kun ulkoillessa Mytön askel on vielä hidas. Isäntä on vienyt Hipsua pitkille lenkeille, kun on tullut töistä kotiin. Mytön kanssa pitkiä lenkkejä päästään tekemään vasta myöhemmin. Nyt on tärkeintä, että Myttö paranee ja toipuu leikkauksesta hyvin. Noudatamme tohtorin antamia ohjeita ja teemme kaikki vaaditut hoitotoimenpiteet. Ja Hippuli antaa parantavaa kuono- ja nuuskutteluhoitoa siinä rinnalla 😄.