perjantai 12. toukokuuta 2023

Mökin omistajat

Hippu ahkeroi tällä viikolla tehden lukukoiran hommia sekä koti- että naapurikirjastossa. Lukijoita oli paljon ja Tikkurilassa varauslista oli täynnä. Hakunilassa Hippuli sai muutaman lepotauon mutta kyllä sielläkin vilskettä riitti. 

Kirjaa voi kuunnella myös sen
sivujen alla. 

Moni lukija jäi apeana huokailemaan sille, että Hippu jäi nyt kesälomalle ja kuunteluhommiin tulee tauko. Mutta onhan lukukoirallekin kesäloma suotava ja Hippu palaa syksyllä töihin molempiin kirjastoihin. Ennen lomalaitumille lähtöä osallistumme Hipun kanssa vielä Vantaa-päivän vilinään 15. toukokuuta Tikkurilassa, yhdessä lukukoira Oton kanssa. Lisäksi Hippu käy Länsimäen kirjastossa lukukoirailemassa tämän kuun loppupuolella. Kävimme Länsimäessä alkuvuodesta ja lupauduin pyynnöstä tekemään Hippusen kanssa toisen lukukoirakeikan näin toukokuussa.  

Hippu ja Otto ovat Vantaa-päivänä tavattavissa
Tikkurilassa. Tässä tapahtumassa ei lueta vaan koiria
saa tulla moikkamaan, tutustumaan niihin ja
halutessaan pääsee myös yhteiskuvaan. 

On ollut eri kivaa, että vihdoinkin sää lämpeni ja kevät rientää kohti kesää. Isäntä kulkee jo shortseissa töihin ja kai tässä voi villapaidat laittaa kaappiin odottamaan ensi talvea. Voikukat ja rentukat kukkivat pellolla ja ojien varsilla. Iltalenkillä olemme useampaan kertaan törmänneet siiliin, joita on viime vuosina nähty harvakseltaan. Parasta keväässä on mielestäni ehdottomasti tämä valo, etenevä vihreys sekä lintujen laulu. 

Ojissa läträäminen kuuluu kevääseen.


Mökkikauden avaus Puulan rannalla lähestyy. On jännittävää nähdä, onko möksävanhus pysynyt pystyssä talven jäljiltä. Toivottavasti on eikä mitään vahinkoja ole syntynyt myöskään laiturille sekä piharakennuksille. Olen aivan varma, että Hippu ja Myttö ovat haltioissaan, kun pääsevät pitkän tauon jälkeen viilettämään mökin ympäristössä ja tutkimaan kaikki nurkat sekä paikat. Onhan se varmasti huima tunne, kun talven jälkeen voi vapaana kulkea, ilman remmejä, valjaita ja pantoja. Ulkona saa olla niin paljon kuin haluaa. Ja onhan tuo meille kaksijalkaisillekin vaihteeksi kivaa, ettei aamulla tarvitse lähteä lenkille vaan riittää, kun avaa mökin oven, jotta likat pääsevät ulos. 

Myttöskä tutkiskelee.

Minulle mökille meno tuo hiukan ristiriitaisiakin ajatuksia. Mökki oli äidin ja hän rakasti sitä paikkaa. Tuttuja seutuja ja kulmia, olihan hän kotoisin Kangasniemeltä. Vietimme kaikki lapsuuteni kesälomat siellä. Paljon on jäänyt niistä mökkireissuista muistoja. Muistoja on myös yhteisistä mökkeilyistä äitini ja hänen miehensä kanssa, kun meillä oli jo Pimu ja myöhemmin myös Typy. Nyt ei ole enää äitiä. Ja äidin mies nukkui pois joulukuussa. 

Äitini halusi, että mökki jäisi meille. Niin on tapahtunut. Olemme nyt mökin virallisia omistajia. En osaa tästä vielä riemusta kiljuen iloita. Tämä omistajanvaihdos tapahtui aivan liian varhain. Mutta lupasin äidille, että pidämme mökkivanhuksesta huolta parhaamme mukaan. Ja olen äärimmäisen kiitollinen äidille, että hän halusi jättää tämän niin kovin rakkaan paikan minulle ja isännälle. Sekä tietysti Hipulle ja Mytölle. Sillä äiti tiesi, miten kovasti meidän kaikki isokorvat ovat mökkeilystä nauttineet. 

6 kommenttia:

  1. Palvelijatar tietää tuon tunteen omasta kokemuksesta. Hän peri aikanaan kesämökin vanhemmiltaan. Sitten kun mökki siirtyi virallisesti Palvelijattarelle siellä oleminen toi runsaasti hyviä ja haikeita muistoja joka kesä. Palvelijattaren äiti oli sanonut, että hänestä on mukava ajatella, että Palvelijatar perheensä kanssa viettää kesiä mökillä, mutta alleviivasi ettei mökki ole ikuisuusprojekti. Jos tulee tarve myydä paikka niin se on täysin hyväksyttävää. Tuli vuosien mittaan aika, jolloin Palvelijatar ei mökillä enää käynyt, koska isäntä oli vakavasti sairas. Mökkinaapuri osti paikan, ja se teki myynnin helpoksi. Mökki sai hyvät uudet omistajat.
    Oikein onnellista mökkeilyä teille kaikille. Helppo kuvitella tyttöjen iloa vapaudessa juoksennellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Palvelijar ja Párek. Tuo tarina kuulostaa hyvin tutulta. Ja ei mekään ikuisuuksia voida mökkiä pitää vaan jossain vaiheessa myös meidän tulee siitä luopua. Mutta toivottavasti siihen on vielä monia vuosia. Likat olivat riemuissaan, kun pääsivät mökille. Tästä se mökkikesä siis alkoi!

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  2. On varmaan ilosija ja haekeetahhii muistoja siinä mökissä. Mutta se "äetin kosketus", ku on sen omistanna ja sielä ollunna,on varmaan se ihana asija sielä mökillä ollessa.Että niinku äeti oes siinä vieläe lähellä <3
    Lukukoera on lomasa ansaenna. Hyvästi levänneenä (=mökillä riehuneena) on hyvä sittä palata töehin takasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon tulvi mökillä muistoja mieleen. Ja edelleen epäuskoinen olo siitä, että se on ihan virallisesti meidän. Äidin henki ja kädenjälki tulee näkymään siellä pysyvästi. Näin haluan. Sopivasti sulautuen nyt uuteen aikaan.

      Hippu on toden totta lomansa ansainnut. Ja ei parempaa paikkaa olisi kesälomaa viettää kuin Puulan ranta. Vapaana remmeistä ja valjaista, luontoa nuuskutellen ja järvessä kastautuen (grillin kyttääminen mukaan lukien).

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  3. Hippu on kyllä ollut ahkera lukukoira. :) Ja ihanaa mökkikesää teille, nauttikaa mökkeilystä ja mökkiin liittyvistä muistoista. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hippunen on rehkinyt tänä keväänä siihen malliin, että loma on erittäin ansaittu. Mökillä on hienoa rentoutua ja kerätä voimia tulevalle syksylle, koko meidän lauman. Nautimme varmasti!

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.