Mökkiläiset

Kotona on rauhallista sekä hiljaista. Pidän huushollia yksin pystyssä sillä isäntä ja isokorvat ovat kalsan Puulan rannalla. Typy ei ole käynyt uimassa, joten Hippukaan ei ole päässyt veden makuun. Se nimittäin seuraa Typyä kuin hai laivaa, kulki meidän uimamaisteri minne tahansa. Olisi mukavaa, että ilma ja vesi alkaisivat reippaasti lämpenemään. Suomen kesä kun on niin harmillisen lyhyt.

Hippusella on riittänyt mökillä pällisteltävää ja puuhaa. Äitini laittamat kukkapenkit on myllätty ja isäntä on silmä kovana saanut vahtia, kun pikkuinen kokeilee mm. kiipeilytaitojaan mökin terassin kaiteilla... Automatka mökille oli sujunut uneliaissa tunnelmissa koiruleiden nukkuessa takapenkillä. Hyvä, että saivat unen päästä kiinni, sillä tiedän, että Typy ei pidä autoilusta. Ja samaa sorttia näyttäisi Hippukin olevan. Nukkuessa aika menee nopeammin eikä tarvitse koko matkaa jännittää.

Huomenna hyppään bussiin ja se vie minut Mikkeliin. Vastaanottokomitea kokoonpanolla isäntä, Typy ja Hippu odottavat siellä ja matka jatkuu isäni mökille Haukivuoren kupeeseen. Hipulla on siis edessä taas uusi paikka, uudet ihmiset, uusia iloja ja riemuja!

Uutta sekä ihmeellistä

Hippu kasvaa hurjaa vauhtia. Tänään se saa ensimmäisen rokotuksen ja alkaneella viikolla edessä on myös Hipsulin elämän ensimmäinen mökkireissu. Jännittävää! Mitenhän pikkuneiti käyttäytyy eläinlääkärissä... Hippu ja Typy ovat kyllä reippaita tyttöjä, joten uskon, että lääkärikäynti sujuu kommelluksitta. Mökillä riittää Hipulle varmasti mahdottoman paljon uutta ja ihmeellistä.

Typyn uusi peti. Omistaja puuttuu kuvasta, koska oli keittiössä
odottamassa aamuruokaa. Pohjatyynyn pistin heti säilöön, jotta Hippu ei
käsittele sitä. Tilalle laitoin vanhan sängyn tyynyn sekä paksun peiton.

Kävimme viime viikolla ostamassa Typylle lupaamani uuden sängyn. Typy antaa myös Hipun nukkua siinä. Välillä siinä nukkuvat molemmat yhdessä kasassa. Olemme hyvin iloisia isännän kanssa siitä, että Typsy on hyväksynyt Hipun näin hyvin osaksi meidän laumaamme. Se leikkii Hipun kanssa ja ulkona, toisia koiria kohdatessa, se hieman vahtii pientä kaveria. Ainakin kaikille tuntemattomille koirille pitää ärähtää, jos tulevat liian lähelle Hippua. Pakopaikkana Typylle toimii meidän sänky tai sohva, kun riiviö alkaa ottaa hermoille. Ei mene kyllä kauaa, kun Hippu pääsee hyppäämään itse sohvalle...

Kaiken kaikkiaan elämä uuden perheenjäsenen kanssa on alkanut ilman isompia draamoja, hyvässä harmoniassa ja hengessä. Hieno juttu! Luotinkin siihen, että mahdollisen alkukankeuden jälkeen kaikki sujuu mainiosti. Onhan Typy hyvin viisas ja kiltti koira. Ja uskon, että tuolla kaukana Pimu hymyilee ja on ylpeä Typystä, oivasta roolimallista pienelle Hipulle.

Hippu hulinoi

Käymme isännän kanssa tänään sänkyostoksilla. Typyllä ei nimittäin ole enää viisivuotislahjaksi antamaamme petiä. Arvatkaapa miksi... Hippu laittoi hulinaksi ja tuhosi sängystä koko pohjan. Kannoin pedinrippeet roskikseen ja lupasin Typylle, että uusi sänky hankitaan pikaisesti. Typy-parka, kaikkea sitä joutuu kestämään, kun taloon tuli pikkusisko. Sisko, jolla on energiaa ja vauhtia loputtomasti.

Piipahdin eilen Tallinnassa ja  isokorvat saivat tietysti matkatuliaisia. Typylle ostin herkkuja ja Hippu sai anopilta tuliaisiksi uuden lelun. Pidän lelua vielä jonkin aikaa jemmassa, sillä Hilpurilla on niin paljon leikissä olevia leluja, että annan uutuuden käyttöön vasta sitten, kun jokin vanha lelu on käyttökelvoton. Hipulle oli sattunut eilen vahinko ja pissi oli lirahtanut sohvalle. Isäntä laitteli tekstiviestitse opastuspyyntöjä siihen, miten sohvan päällä oleva peitto on järkevintä putsata. Jälleen kerran kiitän sitä, että taloyhtiössämme on pesutupa ja siellä jykevä mattopesukone. Nyt sohva sekä peitto ovat taas puhtaita.

Tuliaisia Tallinnasta. 

Sään on luvattu lämpenevän ja kunhan tuosta napakasta tuulesta päästäisiin eroon, olisi hyvinkin kesäistä. Kielot kukkivat ihan pian ja odottelemme lampaita saapuvaksi kotimme läheisyydessä sijaitsevaan aitaukseen. Ehkä määkijät ilmestyvät sinne jo ensi viikolla. Mitähän Hippu tuumailee lampaista...

Lyötiin leikiksi

Kesti vajaat parisen viikkoa, että Typy lämpeni Hipun leikkiinhoukutteluyrityksille. Nyt on muutamana menneenä iltana laitettu ranttaliksi ja siinä ovat matot saaneet kyytiä. Piti olohuoneen pöytäkin siirtää pois temmellysareenalta, ettei satu onnettomuuksia. Isäntä erehtyi eilen lattialle makaamaan osallistuakseen koirien kanssa riekkumiseen. Ei välttämättä hyvä idea... Hippu roikkui käsissä ja repi parrasta. Typy kieppui isännän ympärillä ja isäntä oli hätää kärsimässä. Minua nauratti.

Hippu on oppinut melko mukavasti kulkemaan remmissä. Välillä pitää istua ihmettelemään ja katsella maailman menoa. Ja toki pikkuneiti poukkoilee vähän minne sattuu kuin jänis konsanaan. Odotamme, että koirimukset pääsevät mökille. Siellä voi molempia haukkuja pitää irti ja ne pääsevät ihan kunnolla tutustumaan toisiinsa leikin varjolla. Remmissä leikkiminen ei oikein onnistu.

Onnittelen serkkuni tytärtä ylioppilaslakista, jonka hän huomenna painaa päähänsä Kangasniemen lukiossa. Hänen äitinsä olisi ollut ylpeä. Emme pääse nyt juhliin mukaan, sillä isännällä on omat juhlansa. Iloitsen, että hän pääsee siirtymään lomalaitumille työntäyteisen talven jälkeen. Huilitauko tulee varmasti tarpeeseen. Ja on hauskaa, että isokorvilla on isännästä seuraa koko kesän!

Tutustumisjakso

Iso ja pieni.

Koiravauvalomani viimeinen päivä on kääntynyt kohti iltaa. Tämä 1,5 viikkoa on mennyt hujauksella. Olen saanut tutustua vauhdikkaaseen ja uteliaaseen pikkubiigeliin, joka tykkää roikkua tukassani, kiskoa pyykkejä pois kuivaustelineeltä, vetää Typyä korvista ja syödä kuusenkäpyjä. Niin, Typy ja Hippu ovat jo melkoisen hyvää pataa keskenään ja se on eri hieno juttu! Olen iloinen, että voin melko hyvällä omallatunnolla jättää tytöt huomenna puoleksi päivää keskenään kotiin, kun käyn toimistolla. Olemme järjestäneet aikataulumme siten, että isokorvien ei tarvitse tässä tutustumisvaiheessa olla vielä paljoakaan kahdestaan. Teen tällä viikolla etäpäiviä ja ensi viikolla isäntä puolestaan lomailee.

Kyllähän me kaksinoloa ollaan toki harjoiteltu ja muutaman tunnin poissaolon jälkeen huusholli näyttää kohtuullisen entisenlaiseltaan. Hippu on hienosti oppinut käymään sen omissa vessoissa; pahvilaatikoissa, jotka olen vuorannut sanomalehdillä, kertakäyttöisillä sängynsuojilla sekä pyyhkeillä. Mattoja emme voi kokonaan ottaa pois, sillä lattiamme ovat liian liukkaita Typyn operoiduille jaloille. Mutta paremmat matot ovat komerossa ja tilalle on laitettu vanhoja räsymattoja, joita voi huoletta pestä (ja pureksia) mielin määrin. Pyykkiä riittää sillä vahinkojakin sattuu mutta tämähän on vain väliaikaista. Sisäsiisteyttä opetellaan ahkerasti.

"Miksi tuo syö omaa huussiansa?"

Ketunleipä (eli virallisesti käenkaali) ja metsätähti kukkivat. Samoin myös tuomi. Illat ovat pitkälle myöhään valoisia ja lintujen konsertti on aamuyöllä kuuluvimmillaan. Kesäkuu koputtelee jo ovella. Toivotan sen ilolla tervetulleeksi. Saavuthan aurinkoisena ja lämpimänä!