Paljon hyvää

Turhaan otin niin suurta murhetta kantaakseni Typyn jalkojen suhteen. Viikon mittaan kävely on palautunut normaaliksi ja vauhti on entisenlaista. Ehkäpä yhtenä iltana annettu särkylääke sekä se, että pistin petini lattialle ja nukuin Typyn vieressä, auttoi asiassa. Lattialla nukutun yön jälkeen on oma selkäni kyllä ollut juntturassa mutta mitäpä sitä ei koiraystävänsä eteen tekisi. Sunnuntaina meille tulee pitkän tauon jälkeen taas tuttu koirahieroja hieromaan Typsykkää ja aion vielä hänen kanssaan jutella noista Typyn jaloista. Juoksukin on Typsyltä tältä erää ohi, joten sekin riesa on onneksi takanapäin.

Heti, kun aurinko näyttäytyy ja ilma lämpenee, mielii Typsy uimaan. Vesikävely on toki hyvää liikuntaa sen kintuille mutta vähemmän liejuisia ojia se voisi kyllä kahlata. Koivet ovat usein niin kuraiset ojakävelyjen jälkeen, että puoli koiraa pitää pistää suihkuun, kun pääsemme kotiin. Jännittävää on nähdä, suunnistaako Typy suoraan järveen, kun saavumme talven jäljiltä ensimmäistä kertaa mökille. Tuohon reissuun ei olekaan enää pitkä aika!

Kura lentää, kun ojakävelyn jälkeen Typy ravistelee
turkkiaan.

Tänään vietetään valtakunnallista Koiran päivää. Tänä erityisenä karvakorvien juhlapäivänä mieltäni lämmittää suuresti se, että Helsingin yliopistossa olleet kahdeksan koe-eläimenä toiminutta beaglea pääsivät vihdoinkin eläkkeelle ja jokaiselle löytyi uusi koti. En valitettavasti ymmärrä ollenkaan sitä, että Suomessa käytetään beagleja koe-eläiminä. Todella kamalaa. Eikä myötätuntoni riitä koe-eläinten käyttöön ylipäätään, oli mikä tahansa eläin. Mutta onneksi nämä eläkeläiset saavat vanhuusvuotensa elää mukavissa ja rakastavissa kodeissa.

Toivotamme Typyn kanssa kaikille meidän karvakavereille sekä blogikamuille mukavaa ja herkkupalarikasta haukkujen omaa päivää! Typsykkä saa juhlapäivän kunniaksi hirvimakkaraa. Nam!