perjantai 29. lokakuuta 2021

Mökki ja me odotamme taas kevättä

Mökkivanhus on laitettu nyt odottamaan talven tuiskuja ja tuiverruksia. Tältä vuodelta Kangasniemen reissut ovat tehty. Jäämme odottamaan kevättä. Itkuhan se taas tuli, kun katselin sunnuntaina viimeisen kerran Puulaa ja hyvästelin Pimun ja Typyn haudan, rakennukset ja rannat. Tämä mökkikausi oli kaikin puolin hieman erilainen ja muuta kuin mitä olin odottanut, suunnitellut ja toivonut. Ehkä itkussa purkautui myös muitakin mieltä painaneita ja painavia asioita. Mutta ihan valtavan paljon meille jäi niitä hienoja ja rakkaitakin muistoja tästä möksävuodesta.


Isäntä oli ennen mökille lähtöä luvannut Hipulle yllätyksen. Ja se oli turkinhoitoreissu läheiseen "kauneushoitolaan". Hippu on kasvattanut itselleen valtavan karvaloimen. Emme ole tuollaista karvaa beaglella koskaan nähneet. Isäntä päätti, että hän vie Hipun tuollaiseen hoitoon. Jospa se auttaisi hillitsemään runsasta karvanlähtöä. Hippu oli pesty ja föönattu. Kynnet oli leikattu ja viilattu. Karvaa oli irronnut isoja kasoja. Trimmaaja oli kehunut isännälle hoidon jälkeen, miten kiltti Hippu oli ollut ja käyttäytynyt hoidon ajan hienosti. Näinhän se  on. Hippu on kovin kiltti ja sopeutuvainen tyttönen.

"Meinaatte kääntää tämän veneen ympäri?
Eikös me lähdetä enää saareen?"

Syysloma mökillä sujui leppoisasti. Teimme mökin talviteloille liittyviä hommia mutta otimme myös rennosti kirjojen, radion, ristikoiden, saunan ja hyvän ruuan äärellä. Muikut paistuivat, samoin letut. Kävin Hilpusen ja Mytttösen kanssa keräämässä suppilovahveroita. Niitä olikin todella runsaasti tarjolla. Polttopuita löytyy taas reilu pino. Kesäkukat makaavat nyt metsässä maatumassa ja liiterissä laiturin portaat odottavat kesää. Laitoin Pimun ja Typyn (+Nupin) haudan kuntoon kanervilla, kynttilöillä sekä kuusenoksilla. Toki kynttilät eivät siellä enää pala mutta haluan niitä aina talveksi sinne jättää. 

Vielä löytyi puolukoita, joita napostella
vatsat täyteen.

Syysmökillä on aina oma tunnelmansa. Parina aamuna sää oli pakkasella ja satoi vesiräntää. Oli myös upean aurinkoisia, tyyniä ja raikkaita syksypäiviä. Vuoden ensimmäiset hehkuviinit sekä glögit on juotu. Kävin kirkonkylällä sijaitsevassa askartelu-lahjatavarapuodissa ostamassa muutaman joulukoristeen ja tarpeita jouluaskarteluihin. Nämä ovat myös näitä syyslomaan kuuluvia juttuja. Hippu ja Myttö riehuivat sydämensä kyllyydestä. Ne ottivat juoksukisoja mökin ympäri. Myttö rakastaa sitä, etä Hilpanen ajaa sitä takaa. Hippu osaa olla hyvin fiksu ja ovela. Sen sijaan, että se juoksisi Mytön perässä loputtomiin, se kääntää välillä suuntaa ja onkin Myttöskää jollain mökin nurkista vastassa. Kaksikon touhuja on aina suuri ilo seurata. 

Mökillä on syksyllä pimeää.
Onneksi on jonkinlainen valaistus
sekä kynttilät.

Marraskuu on jo odottamassa ovella. Syksy on mennyt hurjan nopeasti tähän pisteeseen, jolloin jouluun ei ole enää kahta kuukauttakaan. Jalkani on kunnossa, joten pääsen tekemään taas normaaleja lenkkejä Hipun ja Mytön kanssa. Muuten kulunut viikko on mennyt mökkikasseja purkaessa ja tiistaina meitä kävi moikkaamassa ystäväni poikansa kanssa. Kaveri oli innoissaan, kun sai ulkona taluttaa Hippua. Hän on suuri meidän tyttösten fani. Näemme harvemmin, koska meillä on välimatkaa. Mutta tapaamiset ovat aina yhtä iloisia ja riemukkaita molemmin puolin. Ja kun visiitti lopussa palkittiin vielä herkuilla, oli päivä varsin onnistunut!

8 kommenttia:

  1. Varmasti tulee ikävä noin ihanaa kesäpaikkaa, ja tunnetta ehkä korostaa pimentyvä vuodenaika, johon kaipaisi lämpöä ja valoa. Mutta kaiken kaikkiaan mökkimiljöö, jossa voi oman väen kesken rentoutua ja puuhastella, lataa akkuja ja jättää muistojen muodossa syksynkin tunnelmat plussan puolelle :)

    Terkkuja beagle-tytöille <3 ja voimia sinulle kaikkiin haasteisiin arjessa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Mai! Ja kovasti voimia sinulle tähän surulliseen syksyyn. Olet ajatuksissani.

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  2. Joo, varmalla on haikeutta ilmassa, ku ihanista ihanimman kesäpaikkanne paketoitte talviteloille, Tytöt. Mut hei, ens kevääseen ei oo enää pikälti, ku välis on lahjakas joulu ja silleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulu tuo tosiaan iloa ja valoa syksyn ankeuteen ja mökkikauden päättymisen aiheuttamaan haikeuteen. Ja kevättä kohtihan tässä taas mennään, sehän on edessä päin!

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  3. Haikeaa on varmasti jättää mökki talvelepoon. Mutta tulee uusi kevät ja kesä, ja silloin taas osaatte ottaa kaiken ilon irti kauniista kesäpaikastanne.
    Muiskuja ja haleja teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mökille on aina haikea sanoa heipat. Niin mieluusti kävisimme siellä läpi talvenkin. Mutta vanhus on rakennettu kesäkäyttöön ja ihan sentään naparetkeilijöiksi ei haluta ryhtyä. Kevät tulee tosiaan taas, sitä on aina ilo odottaa.

      Meidän likoilta muiskusia ihanalle Párekille!

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista
  4. Uusj kesä oo jootuimmin ku ossoo ies uatella...ja sittä tuas on mökkiaekoo :)
    Haekeeta seon jättee mökki sinne talaveks vuan aenahan seon pärjännä hyvästi talaven ylj.
    Ja aena voepi mökkiaekoo jatkoo muistelemalla mukavija päeviä sielä mökillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin möksävanhus on tosiaan talvista selvinnyt. Ja siihen luotetaan nytkin. Kotonakin löytyy kivaa tekemistä ja toivottavasti talvella saamme pakkaspäiviä ja lumisadetta. Mökkiä varmasti muistellaan.

      Hipun ja Mytön emäntä

      Poista

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.