Hippu on ahkeroinut lukukoiran hommissa. Viime viikolla sillä oli kuunteluhommia sekä meidän kotikirjastossamme Tikkurilassa että hiukan kauempana Länsimäessä.
 |
| Seuraavaa lukijaa Länsimäessä odotellen. |
Länsimäessä oli mukava määrä lukijoita ja Hippuselle jäi myös pari huilaustaukoa kuuntelukertojen väliin. Kovasti lukijat (ja heidän vanhempansa) toivoivat, että Hippu tulisi uudelleen jo ennen marraskuulle sovittua työkeikkaa. Mutta Hipun emäntä on niin tylsä, kun ei lupaile vuoroja enempää.... valitettavasti oma palkkatyö hieman häiritsee tätä Hipan kirjastotyötä 😁
 |
| Koiratarinoita Tikkurilassa. |
Tikkurilassa vuorolista oli täynnä. Kuten yleensä aina. Sekä Hipulla että sen kollegalla Otolla riittää työtä, sillä lukukoirat ovat siellä hyvin suosittuja. Tulijoita olisi paljon, paljon enemmän kuin lukijalistalle voidaan ottaa. Hippu kuunteli mallikkaasti koiratarinoita, sillä jokainen Tikkurilan lukija oli valinnut luettavakseen koirista kertovia tarinoita. Eräs lukija oli kuitenkin valinnut luettavakseen faktatietoa, koirista kertovan tietokirjan.
 |
| "Kovin on mielenkiintoisia hajuja tässä kaverissa." |
Olen tietysti Hipasta äärimmäisen ylpeä. Niin hienosti se hoitaa lukukoiran hommat. Mutta olen myös kovin ylpeä meidän Myttösestä. Tyynen rauhallisesti se jää yksin kotiin, kun heitän "työ"laukun olalle ja lähdemme Hipun kanssa kohti kirjastoa. Jokin herkkupala ovella Mytölle ja seurattuani, että se saa sen moitteettomasti syötyä, pistän oven kiinni. Koskaan Myttö ei ole jäänyt huutamaan tai haukkumaan oven taakse. Naapurit eivät ole raportoineet mistään "häiriökäyttäytymisestä" kirjastoreissujemme aikana, olen raportointia heiltä nimittäin pyytänyt. Mitään tuhoja tai temppuja Myttöskä ei ole yksin ollessaan keksinyt.
Yleensä Myttö on yksin kotosalla pari tuntia. Ja kun isäntä saapuu kotiin, se on kuulemma unenpöpperöisenä vastassa ovella. Kovin iloisena tietysti. Jotain me olemme siis oikein kai tehneet, kun Typystä lähtien olemme opettaneet ja treenailleet jokaista koiraamme siihen, että pitää osata olla kotona myös yksin. Ilman sitä koirakaveriakaan. Mielestäni tämä on tärkeä taito koiralle vaikka sitä harvoin tarvitaankaan.
Erittäin hienoa, että teillä onnistuu yksinolokin noin hyvin. Se on tärkeä taito, joka meiltä unohtui heti, kun emäntä jäi eläkkeelle. Ei auttanut mitkään keinot, kun koira huomasi ettei ihminen enää lähdekään säännölliseen aikaan töihinsä.
VastaaPoistaLukukoirailu on arvokasta työtä, ja aivan varmasti tilauksia on enemmän kuin on mahdollista järjestää. Hyvä tytöt, olette ihania!
Kiitos, ihana on komea Párek-herrakin.
PoistaLukukoirailuille olisi tilausta runsaasti mutta meillä on nyt mielestäni sopiva määrä kirjastohommia. Ahneeksi en ala...
Hipun ja Mytön emäntä
Totta turiset, juuri näin, että sen lisäksi, että koirat pitää opettaa olemaan rauhassa kotona ilman ihmisiä, ne pitää opettaa olemaan rauhassa kotona myös ilman mahdollisia perheen muita koiria ja erilaisissa koirakokoonpanoissa. Meillä esimerkiksi kolmen koiran kanssa vaihdellaan sitä, ketkä kaksi jäävät kotiin ja kuka yksi pääsee mukaan.
VastaaPoistaIhana kuulla, että koiralle lukijoita riittää! :)
Olemme tosiaan todenneet, että koirien pitää osata olla myös yksin. Meille kun tuli tällainen tilanne viimeksi maanantaina eteen... kirjoitan siitä tänään myöhemmin lisää tänne blogiin. Onneksi meillä ei ole ollut ongelmia vaan kaikki neljä koiraa, joita meillä on ollut ja on, osaavat olla hienosti myös ylhäisessä yksinäisyydessä.
PoistaHipun ja Mytön emäntä
Hienoa, että yksinolo sujuu mutkattomasti! :) Ja mahtavaa, että lukijoita riittää!
VastaaPoistaKovasti Hipulla on kirjastohommia ja se on mukavaa. Pidän kuitenkin tämän harrastuksen sellaisella tasolla, ettei se käy rasitteeksi Hipulle (eikä itselleni).
PoistaHipun ja Mytön emäntä