Takana erilainen mökkikausi

Jestas, että viikot ovat taas vierineet. Huomenna kalenterin lehden voi kääntää marraskuun kohdalle. Blogikirjoittelu on ollut harvasa päivä mielessäni ja nyt tässä meidän tuoreimpia kuulumisia.

Ensi alkuun kerron, että täällä on kaikki reilassa ja hyvin. Hippu on kunnossa ja terve. Myttö voi paksusti 😁 Ostimme Hippuselle karpalovalmistetta, sain lisäravinteista vinkin Team Vallattomien emännältä. Päädyimme tuohon karpalojauhoon, joka on täysin luonnonmukainen tuote ja sopii myös suolistovaivaisille. Ei siitä ainakaan haittaa ole ollut ja toivottavasti jeesaa Hippua  virtsatieongelmissa. Tai etenkin siinä, ettei niitä enää tulisi.

Kaunis päivä Puulalla.

Lauantaina 14. lokakuuta automme nokka kääntyi kohti nelostietä. Vietimme syyslomaviikon Kangasniemellä ja laitoimme mökin talviteloille. Viikon aikana keräsimme julmetun määrän suppilovahveroita ja isäntä teki risusavottaa upouudella raivaussahallaan. Teimme kävelylenkkejä isokorvien kanssa ja saunoimme. Askartelin pikkujoulukutsut ja selailin takkatulen lämmössä brittiläisiä joululehtiä. Lämmitimme glögiä ja isäntä pisti pari uutta linnunpönttöä pihakuusiin. Hilpu ja Myttönen söivät puolukoita aitan edestä. Kaksikko pisti välillä leikiksi sekä käpertyi sängyllemme ottamaan nokkaunia. 

Hilpu tähyilee aitan kuistilta.

Meillä oli rentottava ja hieno loma. Mutta toki tämä mennyt mökkikausi oli erilainen kuin aiemmat. Vaikka olemme käyneet mökillä jo vuosikausia (minä melkein koko ikäni) ja se on ollut meille hyvin tärkeä paikka, olemme aina kuitenkin muistaneet, että se on äitini mökki. Olemme kunnioittaneet mökin omistajan toiveita. Nyt voimme olla ja mennä mökillä miten haluamme. Paljon tulee muistoja mieleen menneiltä vuosilta. Toivon, että äitini vielä omistaisi mökin. Kaikenlaiset ajatukset seikkailevat päässäni. Olin toisinaan mökillä hyvin surullinen. Luulen, että ensi keväänä sydän on hiukan kevyempi, kun palaamme taas Puulan rannoille. Tauko mökkeilystä tulee todennäköisesti tekemään nyt pelkästään hyvää.

Myttö katselee Puulalle, näkyykö
siellä vielä kuikkia. Ei näkynyt enää.

Isäntä vie Myttösen huomenna rokotuksiin. Eläintohtori saa samalla vilkaista sen anaalirauhaset. Mytöllä on samaa ongelmaa kuin Typyllä oli. Anaalirauhaset välillä falskaavat. Myttö on ollut laihdutuskuurilla mutta suurta tulosta se ei ole vielä saavuttanut. Toki kyseessä pitää olla lopullinen muutos sen ruokavalioon eli ruokaa vähemmän. Ehkä annoksia on vieläkin hiukan pienennettävä... 

Möksällä laitettiin välillä leikiksi.

Hipulla on seuraavat lukukoirailut marraskuun puolivälissä. Siellä onkin näköpiirissä taas työputki, kun Hipa kuuntelee sekä koti- että naapurikirjastossa. Viime viikolla se haikaillen katseli useampana päivänä lammasaitaukseen, kun lenkkeilimme aitauksen ohi. Lampaat ovat siirtyneet talven viettoon. On odoteltava kesää ja uusia villakavereita, joihin taas tutustua. Ja jos talvi menee yhtä vauhdilla kuin tämä kuluva syksy, niin olemme hujauksessa kesäkuussa!