Sattuipa silmiini osumaan Talouselämä-lehden artikkeli amerikkalaistutkimuksesta, jossa tutkittiin koirien läsnäoloa avokonttoreissa. Itsekin avokonttorissa istuvana luin jutun mielenkiinnolla ja kannatan lämpimästi ajatusta siitä, että koiria tuotaisiin työpaikalle (avokonttori tai ei) mikäli se kaikin puolin on mahdollista. Ainakin oma työpäiväni sujuisi paljon leppoisammin ja vähemmällä stressillä, kun voisi työn lomassa rapsutella isokorvia.
Olen parissa aiemmassa työpaikassani saanut nauttia Pimun seurasta päivisinkin, sillä näihin paikkoihin oli mahdollista ottaa koira työpäivän ajaksi mukaan. Peitto tai peti sekä vesikippo ja herkkupaloja kassiin ja niin lähdimme aamulla yhdessä tuumin töihin. Pimu käyttäytyi oikein mallikkaasti töissä ollessaan eikä kukaan työkavereista paheksunut Pimun läsnäoloa. Rapsuttelijoita riitti! Pimu ei kyllä juurikaan työhommissa emäntäänsä auttanut vaan päivät kuluivat jalkojeni juuressa lepäillen, roskakoria kaivellen ja työhuoneeseeni poikenneita ihmisiä tervehtien. Ja lounastunnilla oli mukava tehdä pieni kävelylenkki. Mutta työt tuli silti hoidettua, niin häiriöittä päivät sujuivat koiran läsnäolosta huolimatta.
Odotukseni nousevatkin loppusyksyä kohden, josko tulisi taas tilaisuus ottaa Pimu ja myös Typy työmaalle mukaan. Luvassa on nimittäin muutto avokonttorista omaan työhuoneeseen ja huoneen katsastettua totesin, että kyllä sinne myös kaksi beagleä mahtuisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.