Nyt kai voi jo sanoa, että elämme syksyn aikaa. Kesäseikkailut ovat takanapäin ja edessä siintää talven tulo. Saammeko samanlaisen pakkasta paukkuvan ja lumirikkaan talven kuin edellistalvena, sen tulemme näkemään. Ainakin koirien kannalta en toivo mitään hirmupakkasia, sillä lyhytkarvaiset kaverukset eivät kovaa kylmyyttä kestä. Ja se taas tietäisi lyhyempiä lenkkejä, josta taas seuraisi hullunmyllyn pyöriminen kotona sisätiloissa...
Menneenä viikonloppuna vietimme isännän myöhästyneitä synttärikekkereitä ja Pimu sekä Typy saivat myös oman osansa huomionosoituksista. Ja kyllä kaksikolla mahat olivatkin herkkuja pullollaan, joita sitten sulateltiin reippailla lenkeillä syksyn merkkejä tutkaillen. Niitä on jo ilmaantunut, sillä pihlajat notkuvat marjoja ja omenapuut näyttävät antavan runsaan sadon. Sieniäkin on alkanut nousemaan maasta sateiden ansiosta ja odotan innolla seuraavaa mökkireissua. Ehkä silloin saamme kanttarelleja myös Kangasniemeltä.
Viime viikolla palasimme normaaliin arkeen, sillä opiskelut ja työt käynnistyivät meillä omistajilla täydellä teholla. Hyvin Pimu ja Typy olivat ekasta "työ- ja kouluviikosta" selvinneet, huusholli oli pystyssä töistä tullessani. Ainoaksi hävikiksi voi laskea nenäliinat, joita oli revitty takkien taskuista ja silputtu pitkin olohuoneen lattiaa. Ja jos tuo projekti on tuonut iloa ja ajanvietettä beagletytöillemme, annan mieluusti niiden jatkossakin tehdä nenäliinasilppua vaikka pakettitolkulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.