Eikä loppua näy

Sitä luulisi, että kun koiranpentu oppii sisäsiistiksi, ei erilaisten eritteiden siivoamista enää sen jälkeen tarvitsisi tehdä. Lukuunottamatta mahdollisia ripulitauteja. Mutta turha luulo ainakaan meidän huushollissa.

Maanantain ja tiistain välisenä yönä Typsyys oli lirauttanut pissit olohuoneen matolle. Syyllinen on sikäli selvä, että Pimu ei ole kuseksinut sisälle kuin reilut 11 vuotta sitten. Eilen töistä kotiin palattuani ovella hyökkäsi vastaan näpäkkä pas...an haju ja sieltähän ne löytyi keittiöstä. Yksi kasa matolla, toinen lattialla. Tällä viikolla on siis taas mattopyykätty. Tästä eilisen episodin syypäästä ei ole täyttä varmuutta. Typy luikuili eteisen kenkäkaapin alle piiloon, kun kauhistelin suureen ääneen kodissamme leijaillutta "tuoksua". Toisaalta Pimuli on sontinut sisään silloin tällöin, sillä sen ruuansulatus pelaa joskus paremmin kuin hyvin ja eilen olin normaalista töistäpaluuajastani noin puolisen tuntia myöhässä. Vanha neiti ei ehkä pystynyt enää pidättelemään. Ja siitä saan syyttää täysin meitä omistajia, jotka olemme luoneet melkein minuutintarkan aikataulun sille, koska tyttöset pääsevät työpäivinä iltapäivälenkille. Jo reilu viiden minuutin poikkeama saattaa olla kohtalokas ja mattopyykkishow on valmis. 

Olipa syyllinen kumpi tahansa, en usko siihen, että minkäänlainen kurinpalautus tai toruminen näissä tilanteissa auttaa. Mitä sitä jälkikäteen saarnaamaan, syyllistä olisi pitänyt torua heti tekohetkellä. Vaikka pistääkin vihaksi se, että edelleen saa siivota aikuisten koirien sotkuja, kerron isokorville, että vahinkoja sattuu. Ja kiitän taloyhtiömme hyvin toimivaa pesutupaa ja siellä olevaa järkälemäistä pesukonetta, jossa voi ja saa pestä isonkin maton.