Aurinkoista Naistenpäivää kaikille meille ihanille naisille,
sekä kaksi- että nelijalkaisille!
Mihinhän mahtoi jäädä se kevään eteneminen? Pakkasta on ollut mittarissa aamuisin 10-12 asteen hujakoilla ja siihen päälle kylmä viima on puhaltanut jäädyttäen posket ja nenänpään. Pistin Pimun talvitakin pari viikkoa sitten komeroon, kun ajattelin ettei sitä enää tarvita. No, kauaa ei nuttu ehtinyt kaapissa ummehtua.
Onneksi päivä on pidentynyt hurjasti ja aurinko on kuluneella viikolla tervehtinyt kiitettävän usein. Pimu ja Typy ovat iloinneet isännän lomaviikosta. Mukavaa on, kun joku on päivisinkin kotosalla antamassa keksin ja viemässä pitkälle lenkille. Ja olen minäkin iloinen, että isäntä on ollut kotona. Itselle on tylsä laittaa ruokaa ja mikro-ateriat aiheuttavat jo kuvotusta. Olemme yhdessä voineet ulkoiluttaa koiria mutta olen voinut myös heittäytyä sohvalle työpäivän jälkeen, jos on siltä tuntunut. Typy on saanut lötköttää isännän sylissä ja raapimalla vaatinut lisähuomiota. Minä olen voinut keskittyä Pimun rapsutteluun eikä vanhan ole tarvinnut paeta sohvalta meidän huomionkipeää pitkäsäärtä. Parasta on tietysti se, että olemme rötköttäneet sohvalla nelistään, koko perhe.
Naistenpäivän lisäksi aihetta juhlaan on myös huomenna, sillä herkuttelemme täytekakulla siskoni syntymäpäivän sekä uuden tutkinnon suorittamisen kunniaksi. Lämpimät onnittelut päivänsankarille! Rajasaaren retket taitavat pakkaskeleistä huolimatta olla tämän talven osalta ohi, sillä merelle ei uskalla enää mennä. Emmekä pysty mitenkään pitämään Typsykkää aisoissa, jotta se pysyisi saarireissulla vain mantereen puolella. Joten nautimme aurinkoisesta viikonlopusta jossakin muussa maisemassa ja jäämme odottelemaan, että kevät saapuisi täydellä teholla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.