Omanlaisensa resepti

Tänne etelään ei saapunut valkoista joulua. Siskoni mukaan myöskään Savonrannassa ei tarvitse kolata lunta mökkitieltä. Ja etenkään Dubaissa, missä anoppi ja appiukko viettävät joulunsa, ei ainakaan ole valkea maa. Mutta pohjoiseen, missä isäni viettää joulua vaimonsa kanssa, toivotamme luistavia hiihtolatuja. Siellä kun on lunta.

Olen aloittanut jo joululomailun ja kun isäntä on rehkinyt vielä ensi yön töissä, pääsee hänkin ansaitulle huilitauolle. Eilen kävimme, perinteestä poiketen, hakemassa koko porukalla kuusen. Yleensä tämä on ollut isännän ja Pimun yhteinen reissu mutta nyt tungin itseni Typyn kanssa matkaan mukaan. Komea kuusi hankittiinkin ja se aiotaan koristella huomenna. Pimu on jo joululahjansa saanut, niiden tossujen muodossa, joista olenkin aiemmin tarinoinut. Typyn paketista paljastuu tänä vuonna jälleen uusi aktivointilelu; iso pallo, jonka sisään piilotetaan herkkuja. Sohvan alle kierivät pienet aktivointipallot laitan pesun jälkeen kirpputorilaatikkoon. Kalkkunankaulat ja lenkkimakkara odottavat myös koirimuksia kuusen alla. Mutta nämä paketit laitetaan sinne vasta vähän ennen niiden avaamista. Syyn varmaan arvaatte...

Kuten jo aiempinakin vuosina, vietämme joulua omalla poppoolla. Tapanina tapaamme äitini miehensä kera ja lähisukua tervehditään vanhaan tuttuun tapaan aattona iPhonen tai Nokian välityksellä. Hautausmaalla käynti, kinkun paisto ja se kuusen koristelu ovat aatonaaton ohjelmassa. Ja kuuluuhan jouluun myös jouluherkut, joulumusiikki, lepääminen, lukeminen ja reipas ulkoilu yhdessä kera isokorvien. Näistä aineksista meidän joulu on tehty. Nautinnollisia ja juuri oman itsenne näköisiä joulunviettoreseptejä toivon myös Teille, hyvät lukijamme!