Sitkeä seniori

Kävimme ostamassa pukinkonttiin tossut meidän seniorille. Isäntä suuntasi eilen vielä takaisin kauppaan sillä päätimme ostaa tossuja toisenkin parin, sisätossuiksi. Ja valitettavasti en paketoi töppösiä lahjapaperiin vaan ne otetaan heti käyttöön eikä jäädä odottamaan aattoiltaa.

Eläinlääkärissä tehdyllä kontrollikäynnillä selvisi, että virtsan proteiiniarvo on hiukan laskenut mikä oli mukava uutinen. Mutta onhan Pimun maksa- ja munuaisarvot edelleen korkeat eikä niille mitään pysty tekemään. Koska verenpainelääkityksellä on ollut positiivinen vaikutus, päätettiin lääkitystä jatkaa ja se jatkunee hamaan loppuun asti. Hyvä näin ja pitkällehän me päästiin (melkein 15 vuotta) ilman, että Pimulle on mitään pysyvää lääkitystä pitänyt ottaa.

Huolta on tällä viikolla aiheuttanut maksaa ja munuaisia enemmän Pimun jalat. Maanantaina ikäneidon kulku oli todella hoippuroivaa ja se kompuroi mennen välillä pitkin seiniä. Teki todella pahaa katsella vaappuvaa menoa ja sydän kurkussa mietimme jo pahinta. Tästäkin vaivasta keskustelimme tohtorin kanssa ja hän epäili jalkavaivojen syyksi hermostollisia ongelmia. Neurologisiakin pulmia kuulemma saattaa olla mutta verinäytteestä analysoidut elektrolyytit olivat normaalit. Mikäli huojuva meno johtuu juuri hermoista, on "kohtaukset" ohimeneviä vaikka saattavatkin kestää useamman päivän. Ja siltä nyt kaikeksi onneksi näyttää, että pahin on takanapäin sillä Pimun askel on ollut jo vakaampi. On tuo meidän Pimpula kyllä aikamoinen taistelija!

Tältä erää lääkärireissut ovat nyt ohi. Jatkamme siis lääkitystä ja tarkkailemme Pimun vointia ja kuntoa. Proteiinipitoista ruokaa välttelemme edelleen eli hellalla kiehuu jatkossakin riisi, kala ja makaroni. Päivä kerrallaan yhteiselomme sitkeän vanhuksen kanssa jatkuu ja ryhdymme rauhoittumaan jouluun. Kiitos Teille kaikille, jotka olette meitä tämän blogin kautta tai ihan perskohtaisesti tsempanneet ja olleet hengessä mukana. Pysyttehän kuulolla meidän touhuista jatkossakin!