lauantai 18. tammikuuta 2014

Kiitos kuuluu Pimulle

Meiltä on kyselty paljon siitä, miten Typy on reagoinut Pimun poislähtöön. Mielestäni Typykässä ei ole ollut nähtävissä mitään erikoista. Ehkä se hiukkasen enemmän haluaa, että isäntä hyysää sitä sylissä. Lisäksi omassa pedissä nukkuminen ei kiinnosta vaan mieluiten Typy viihtyy sohvalla tai sängyssä, meidän vieressä. Muutamaan otteeseen tästä sängyssä nukkumisesta ollaankin lipsuttu mutta nyt homma on taas ruodussa. Typy seurasi aitiopaikalta jouluyön dramaattisia tapahtumia ja kävi muutamaan otteeseen haistelemassa Pimua, kun ikäneito makasi tajuttomana isännän sylissä olohuoneen lattialla. Itse uskon, että eläimet vaistoavat erittäin hyvin erilaiset tilanteet ja tapahtumat. Luulen, että Typy tuona yönä hoksasi, että kamu ei ole ollenkaan kunnossa.

Olemme palanneet jo viime viikolla takaisin arkeen ja se on tarkoittanut taas sitä, että Typy on joutunut olemaan enemmän yksin kotona, kun olemme isännän kanssa töissä, opinnoissa tai muissa aktiviteeteissa. Ihan mallikkaasti Typy on kotona ollut lukuunottamatta yhtä kirjaa, jonka se tuhosi eräänä kaiketi tylsäksi käyneenä päivänä. Mutta eikös se kuulukin lukukoiran ominaisuuksiin, että on kiinnostunut kirjallisuudesta! Eroahdistuksen tai ikävän merkkejä emme ole havainneet ja Typy jää hienosti yksin kotiin, kuten ennenkin. Olemme pyytäneet naapureitamme kertomaan meille mikäli pitkäkoipi räksyttäisi tai ulvoisi ollessaan yksin. Hiljaista on kuulemma ollut, joten emme kanna tuosta asiasta sen enempää murhetta.

Toki on selvää, että varmasti Typsyyn jollain tapaa on vaikuttanut Pimun lähtö vaikkei me ihmiset olla selviä merkkejä tai "oireita" asiaan liittyen havaittu. Mutta olihan Pimuli Typyn vara-äiti, opettaja ja paras kaveri. Olen suuresti kiitollinen Pimulle siitä, että se antoi Typylle hyvät eväät elämän poluille ja toi oman, arvokkaan panoksensa Typyn koulutukseen sen ollessa pikkuhauva. Parempaa esimerkkiä Typy ei pentuna olisi voinut saada. On paljolti Pimun ansiota, että Typystä on kasvanut se, mitä se nyt on: hieno, reipas ja ihastuttava beagletyttö.


2 kommenttia:

  1. Typy, todellakin hianosti luettu kirja, kih hih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan, tuuliset pojat. Typy luki kirjan niin mallikkaasti ettei sitä enää meidän kaksijalkaisten tarvitsekaan lukea. Kun ei ole enää mitä lukea...

      Typyn emäntä

      Poista

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.