Vuodesta toiseen suurenmoinen saarijuhannus

Hirmuhelteet valtasivat koko Suomen. Meillä se tarkoittaa täällä kotioloissa sitä, että ennen lenkille lähtöä Hippu ja Myttö kastellaan suihkussa läpikotaisin. Turkki pysyy edes alkureissun viileämpänä, kun se on märkä. Iltaisin olemme tehneet pidempiä lenkuroita kuin päivällä. Silloin lämpötila on edes hiukan inhimillisempi sekä koirille että meille kaksijalkaisille. 

Juhannuksena olimme Suuri-Mustan saaressa Kotkassa. En muista, kuinka monta juhannusta olemme siellä jo viettäneet mutta on niitä jo liki parikymmentä. Ja jos juhannuksena sääolosuhteet eivät ole mahdollistaneet saarijuhannusta, on keskikesän juhlaa vietetty jälkikäteen heinäkuun puolella. 

Hippu matkalla saareen.

Sää ei olisi parempi koko viikonloppuna voinut olla. Juhannusaatto oli suorastaan pakahduttavan lämmin. Mytön elämän ensimmäinen venematka sujui hienosti. Hiukan Myttöskää jännitti, kun isäntä nosti sen veneeseen. Mutta kun matka alkoi, se kurkki uteliaana ulos ikkunaluukusta ja ihmetteli merta. Typyltä perityt pelastusliivit istuivat Mytön päälle kuin valettu. 

Kaverukset aitan, Mustikan,
terassilla. Taustalla mökki.

Saaressa toistuu juhannuksesta toiseen vakiorituaalit. Venematkan jälkeen asetumme majapaikkoihimme. Anoppini ja appiukkoni aittaan, me toiseen sellaiseen. Tämän jälkeen koko porukka kokoontuu mökin kuistille nauttimaan kuohujuomaa. Sitä seuraa päiväkahvit. Juhannuksen viettoa jatketaan saunoen, uiden, seurustellen ja grillaten. Kiireetöntä ja leppoisaa oleskelua läpi pyhien. Ilman mitään stressiä, joustavin aikatauluin. Hipsu ja Myttöskä kävivät naapurissa moikkaamassa siellä olevia karvakavereita. Vastavuoroisesti naapurit tulivat tervehtimään Hippua ja Myttöä. Jengi innostui yhteisiin leikkeihin ja erityisesti Myttö viihtyi naapurin Iineksen seurassa. 

Voin siis todeta, että meillä oli mukava, letkeä ja hieno juhannus. Olemme iloisia saadessamme kutsun saareen kesä toisensa jälkeen. Mytön ensimmäinen juhannus ja saarijuhannus näytti olevan sille riemukas kokemus. Myttösellä riitti paljon uutta ihmeteltävää ja uskon, että Myttö lähtee innokkaasti Kotkaan uudelleen.

Myttö tykkää lampaista, ihan hurjasti.

Elämä ei aina askella suunnitelmien mukaan. Meidän oli aikomus lähteä Puulalle, kun lomani kotvan kuluttua alkaa. Mutta lähtö aikaistuu ja suuntaamme sinne jo ensi viikolla. Mökillä on muutama aikataulutettu asia hoidettavana, jotka vaativat jonkun läsnäoloa möksällä. 

En itse pistä tätä "äkkilähtöä" yhtään pahakseni. Mutta asiaa varjostaa tieto siitä, että tuo hieno paikka jää luultavammin ensi kesänä pelkästään meidän lauman mökkipaikaksi. Vanhuus tuo osalle meistä ikäviä seuraamuksia esimerkiksi sairauksien muodossa. Viime päivinä tämä on käynyt meidän perheelle selväksi rajullakin tavalla. Tilanne mietityttää ja surettaa mutta onneksi en ole ajatuksieni kanssa yksin. 

Mutta ennen kuin lähdemme huristelemaan pitkin nelostietä kohti Kangasniemeä, on juhlan aika! Lisäksi piipahdamme ensi viikolla eläintohtorin luona yhdessä Mytön sekä Hipun kanssa. Lampaitakin, noita Myttösen ihailun kohteita, käymme taas moikkaamassa. Näistä tapahtumista kirjoittelen lisää ensi viikolla!