Jokaiselle jotakin

Toivotimme huhtikuun tervetulleeksi leppoisista pääsiäisen pyhistä nauttien. Rentoilun lisäksi vapaapäivät sisälsivät hyvää seuraa, ruokaa, juomaa ja reippaita ulkoilureissuja. Kaikkia sopivassa tasapainossa ja kyllä me kaksijalkaiset hitusen rehkimmekin siivoamalla kaaokseen päässeen vaatehuoneemme.

Aurinko sulattaa lunta vinhaa vauhtia ja tämä tarkoittaa jokakeväisen pesurumban alkamista. Miltei joka ulkoilureissun jälkeen isokorvat on suihkutettava ja siinä käydään taas tahtojen taistelua erityisesti Pimun kanssa. Ikäneito ei vaan ole vesipetoja ja hanttiin on laitettava pistämällä kaikki voimat peliin. Ja kyllä Pimussa voimaa on, uskokaa pois! Muita keväisiä rutiineja on matolääkitys molemmille tyttösille ja kuuri aloitettiin eilen. Lääkkeiden antaminen on helppoa hommaa pesemiseen verrattuna, sillä tabletit voi piilottaa ruuan sekaan. Ruokahalustaan tunnetut karvakuonomme eivät juuri aikaansa tuhlaa, kun ruokakuppi ilmestyy kuonon eteen. Siinä ei jouda miettimään, olisiko ruokaan mahdollisesti jemmattu jotain ylimääräistä, kun houkutteleva tuoksu nousee kupista kohti nenää ja ruuan kimppuun hyökätään heti.

Matolääkekuurin lisäksi eilen myös riehuttiin Keravan kolmikon kanssa. Itse tyydyin poikien äidin kanssa seuraamaan vilkasta menoa sohvalta käsin mutta kolmikko ja Typy olivat vauhdissa. Pitkäkoivelle heiteltiin palloa ja pelattiin futista Typsyn toimiessa maalivahtina. Pimu sai osakseen silittelyä sekä rapsuttelua, sillä vanhus ei innostunut riekkumisesta. Parasta näissä tapaamisissa onkin se, että saamme jokainen jotakin; emännälle juttu- ja juoruiluseuraa, Typylle liikuntaa ja Pimulille halauksia roppakaupalla. Mukavaa näytti olevan myös keravalaisilla, joten uskon, että meidän poppoo onnistui vastavuoroisesti ilahduttamaan mukavaa vierasjoukkoamme. Ja se taitaa olla parasta se!

Aurinkoista pääsiäistä!

Iloista pääsiäistä blogin lukijoille!

Toivottaa Pimu ja Typy 

sekä emäntä + isäntä

Aurinko meiltä lumet sulattaa, 

pian vihertää jo jäinen maa. 

Aina suloista on kun saapuu kevät, 

ihmiset ilosta hymyilevät. 

Eino Leino

Vauhtiveikot

Hautasimme Typyn kanssa edellisessä bloggauksessani kertomani kuolleen myyrän. En halunnut, että se joutuu jonkin pedon suuhun ja yhteistuumin Typpyrän kanssa laitoimme sen puunjuurella olevaan kuoppaan. Sitten pistin lunta päälle. Siskoni oli mökillä haudannut kuolleen urpiaisen, joten taitaa vielä yöpakkaset koitella metsän pientä väkeä.

Viikonloppuna meillä kyläili Esco ja Risu. Esco, tuo pikakiitäjä, piti Typyn sellaisessa vauhdissa, että välillä pitkäsääri oli aivan läkähdyksissä. Siinä mentiin miltei seinästä seinään, matot sai kyytiä liukkaalla lattialla ja vesi maistui. Välillä maltettiin hetki huilia ja taas mentiin! Pimu tyytyi katselmaan hurjastelua joko sohvalta tai omasta pedistään. Risua olisi kiinnostanut Typsyn kanssa muu kuin juokseminen ja miekkonen yrittikin roikkua kaksikon perässä nuuskutellen Typyn takamusta. Totesimme, että tämän poppoon pitää päästä ulos koirapuistoon riehumaan. Siellä ei ole mattoja, huonekaluja ja muita turhia esteitä vauhtiveikoille. Se, että Typy innostuu Escon kanssa pelaamisesta, on kiva juttu. Meidän neidistä kun on tullut jo sen verran vanha, ettei se enää kovin innokkaasti leikkeihin ryhdy. Ja tuollainen peuhaaminen on oivallinen tapa purkaa energiaa, jota Typylläkin tuntuu riittävän. Mökillekään kun ei vielä pääse peuran ajoon.

Pääsiäisen pyhät vietämme pääosin kotona rennosti oleillen. Tarkoitus on tavata myös sukulaisia. Yritän olla ahtamatta liikaa suklaamunia ja reippaat ulkoilureissut kompensoivat mahdollista ähkyä. Pitkäperjantaina saamme viikoksi hoitoon yhden nelijalkaisen lisää, siskoni kilpikonnan. Tyttökolmikon pääsiäisherkut tulevat olemaan salaattia, porkkanaa, palaset lampaanpaistia ja kuivattuja vasikanneniä. Noista ensin mainitut löytyvät  konnan ruokakupista ja jälkimmäiset karvakuonojen. Eikä emännällekään tekisi pahaa vaihtaa muutama pääsiäismunista joihinkin noista eläinystäviemme herkuista. Ei kuitenkaan vasikanneniin.

Vastustaja rökitetty kalmanhaju kuonossa (hui!)

Menneen talven (vai menikö se vielä...?) aikana olemme törmänneet muutamaan otteeseen ilkeään koirakaksikkoon, josta meillä on kokemusta jo viime syksyltä. Parivaljakosta jackrusselinterrieri on jokaisella kohtaamiskerralla hyökännyt Pimun ja Typyn kimppuun. Yleensä kyseinen piski on ollu irti (!!!) tai se on päässyt ulkoiluttajaltaan karkuun. Typy on urheasti pannut hanttiin ja puolustanut sekä itseään että Pimua. Me omistajat olemme heiluneet välissä ja yrittäneet paeta isokorvien kanssa paikalta. Myönnän, että erään kerran annoin koirien ulkoiluttajan kuulla kunniansa. Huusin äijälle naama punaisena ja haukuin mielestäni vastuuttoman koiranomistajan lyttyyn. Joo, ei fiksua mutta johan nyt on perk...le!

Alkuviikosta Typyllä tuli mitta täyteen, kun kiusaajat ilmestyivät taas melskaamaan isännän ja karvakaksikon eteen. Jackrussel pääsi taas karkuun ja oli samaa tietä hyökännyt Typsykän kimppuun. Mutta nyt Typy hermostui todenteolla ja rökitti vastustajansa. Sen verran kovan pauhun Typsy nosti päälle, että rähisijä oli lopulta luovuttanut ja poistunut takavasemmalle. Toivottavasti kuriton koira oppi nyt jotakin. Ei, Typy ei purrut eikä vahingoittanut vastustajaa. Mutta antoi kuitenkin samalla räyhäysmitalla takaisin ja se oli oikein se!

Riidanhaastajan lisäksi olemme kuluneella viikolla törmänneet lähimetsässä myyrän raatoon. Se on mielenkiintoinen ja parivaljakkomme jaksaa haistella sitä kerta toisensa jälkeen suurella innolla. Pimuli on elämänsä aikana nähnyt jo aika monta kuollutta mutta Typyä tämä raato tuntuu kiinnostavan loputtomiin. Onhan siinä tietysti erikoinen haju ja hajuthan meidän tyttöjä kiinnostaa.

Kohta haisee tai pikemminkin tuoksuu rairuoho ja lampaanpaisti. Pääsiäinen on ovella ja siitä etenemme kohti emännän jokavuotisia synttärikemuja sekä vappua. Niitä odotellessa iloitaan aurinkoisesta viikonvaihteesta, reipasta sellaista kaikille blogin lukijoille!

Ryhdikäs Pimu ja tottelevainen Typy

Rohkenimme uhmata viikonloppuna heikkoja jäitä ja lähdimme Rajasaareen. Eikä siellä mitään heikkoja jäitä ollut, kaikenlaista mekin kuvittelimme. Tiukat yöpakkaset ovat pitäneet huolen siitä, että merellä pystyi huoletta talsimaan ja emme olleet suinkaan yksin. Ihastuttava auringonpaiste oli houkutellut jäälle paljon myös muita koiria ulkoiluttajineen. Joukkoon mahtui lisäksi hiihtäjiä, pilkkijöitä sekä muuten vaan kauniista säästä nautiskelijoita. Sen verran pelästyin jäälle kaivettuja verkko-aukkoja, että meidän poppoo tyytyi lähinnä kiertämään saarta rantaa pitkin. Rakas Tyyperimme onnistui yllättämään minut totaalisesti, sillä pitkäkoipi pysytteli mukavasti meidän muiden matkassa eikä lähtenyt kouhkaamaan kohti aavaa ulappaa (ja niitä verkko-aukkoja). Kyllä minun kaiketi pitäisi alkaa edes vähän luottamaan meidän Typsykkään, aina olen epäilemässä sen tottelevaisuutta...

Pimu sai eilen tällä erää viimeistä kertaa osteopaattista hoitoa. Nyt edessä on muutaman kuukauden tauko ja sen jälkeen palataan asiaan mikäli katsomme sen tarpeelliseksi. Osteopaatin mielestä tilanne on jo parempi verrattuna ensimmäiseen käyntikertaan. Veri kiertää paremmin, asento on vakaampi ja jalat kantavat Pimun kroppaa nyt ryhdikkäämmin. Vaikkei oma silmäni näe eroa Pimulin asennoissa ennen ja jälkeen hoitojen, en suostu hölynpölynä tuota hoitojaksoa pitämään. Palaamme siis osteopaattisiin asioihin toukokuun puolella ja toki viemme vanhuksen käsittelyyn jo aikaisemmin mikäli jotain erikoista sattuu ennen sitä.

Ostin viime viikolla ensimmäiset pussit kukkien siemeniä. Osa pusseista meni suoraan mökkikassiin, johon on jo kerääntynyt kaikenlaista möksälle vietävää. Loput siemenistä esikasvatan taimiksi, jotka siirrän ensimmäisellä mökkireissullamme joko kukkapenkkeihin tai suurempiin ruukkuihin. Tähän hommaan tiedän saavani pari luppakorvaista apulaista, jotka innolla kaivavat multapusseja ja möyhentävät penkkejä. Apulaisista on kyllä enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä kukkapenkkien myllääminen tapahtuu yleensä vasta sen jälkeen, kun olen laittanut niihin siemenet tai taimet. Sen vuoksi hankinkin vielä lisää siemeniä ja kesällä saamme nauttia iloisen sekamelskaisista kukkaistutuksista.