Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki

Koko jengi on taas kasassa ja isokorvat ovat maailman onnellisimpia biigletyttöjä. Alkuviikko nimittäin pidettiin naisporukalla huushollia pystyssä, kun isäntä oli suorittamassa kansalaisvelvollisuuksia kertausharjoituksen merkeissä. Typsykkä ei meinannut jättää isäntää rauhaan, kun hän palasi reissultansa kotiin. Niin kovin ikävä Typyllä oli isäntää ollut ja rapsutuksia olisi pitänyt tulla koko loppuilta, taukoamatta.

" Nyt voi huilata, kun tuo porukka ei syö. Ohjelmassa on
kuulemma joku arvausleikki eikä siinä ole edes
ruokapalkintoja".

Hippu on jatkanut pieniä projekteja mm. lautasliinapaketteja ja talouskelmurullia työstäen. Seuraavalta kauppamatkalta meidän ostoskärryihin tulee päätymään lapsilukkoja kaappien ja laatikoiden oviin ja luukkuihin. Nyt ovet yritetään pitää kiinni keittiötuolien avulla.

Lauantaiset pikkujoulukemut sisälsivät hauskan yllätyksen; saimme vieraaksi joulupukin! Typsy räksytti tälle omituiselle miekkoselle ja Hippu hyppi joulupukin parrassa ja nutun liepeessä. Tämä ohjelmanumero kyllä kruunasi meidän hauskan ja iloisen illan. Ja näkiväthän karvakuonot elämänsä ensimmäistä kertaa Korvatunturin herran. Kiitos Jussi, ihan mahtavan mukava yllätys! Ja pahoittelut, ettei kukaan suostunut laulamaan pukille. Se olisi vaatinut kaiketi enemmän glögiä...

"Mikä äijä tuo on... pidempi parta sillä
kyllä on kuin isännällä. Ei ole siis hän."

Minä otan pienen rentouttavan irtioton arjesta ja suunnistan Hämeeseen juhlimaan ystäväni syntymäpäiviä. On siis isännän vuoro jäädä yksin kotiin huolehtimaan Tyyperistä ja Hipistä vuorokauden ajaksi. Hyvin ne kyllä pärjäävät, isäntä, Typy ja Hippu.

Joulu alkaa pakata pakaasejaan saapuakseen joka taloon ja torppaan. Tiedossa on lomaa sekä raskaan syksyn jälkeen lepoa ja rajattomasti yhdessäolon aikaa. Sitä odotamme jo kovasti.

Ja tapahtui joulukuun ensimmäisinä päivinä...

Kuluneella viikolla kävimme Typsyn kanssa lukukoirailemassa syksyn viimeistä kertaa. Nyt meidän isokorvainen kuuntelija jää joululomalle ja kirjastolle astellaan seuraavan kerran taas tammikuussa. Takana on hieno syksy; kivoja lukijoita, hauskoja kirjoja ja median loisteessa paistattelua. Toivottavasti olemme kunnialla edustaneet lukukoirayhteisöä ja antaneet mukavia muistoja kirjastossa vierailleille.

Torstaina Hippulainen oli pistänyt hulinaksi ja löytänyt keittiön laatikosta aarteita; lautasliinoja, foliorullia, talouskelmua ja pakastepusseja. Siivo oli aikamoisen kamala sillä Hipsu oli raahannut laatikosta kamaa pitkin huushollia. Isännällä oli mennyt tovi jos toinenkin sotkua siivoillessa. Lisäksi Hippuli oli löytänyt naapurilaatikosta pussillisen luita. Arvatkaapa, oliko luupussissa mitään päivän jäljiltä jäljellä. Tytöt olivat todennäköisesti yhdessä tuumin pistäneet poskeensa noin kymmenen kevytrullaa. Kaiken kaaoksen keskellä muistelimme myös Pimua, joka olisi täyttänyt 17 vuotta. Miten minulla onkin sinua edelleen niin ikävä, rakas Pimpulamme.

Koska biiglejen ruokahalu on loputon, odottivat Typsykkä ja Hippa perjantaina lähtöherkkuja, kun teimme isännän kanssa töihin lähtöä. Tuskin olivat ne torstaina kähvelletyt luut ehtineet sulaa mahalaukuissa, kun piti jo saada uusia makupaloja.

Tänään vietämme jo perinteeksi muodostunutta pikkujoulujuhlaa hyvien ystävien kera. Aikoinaan juhlimme pikkujoulun ohella Pimun synttäripäivää. Nyt olen jättänyt täytekakun pitopöydästämme pois mutta nautimme muista tarjottavista iloisessa ja mukavassa seurassa. Nämä meidän jamboreet tuovat kivaa piristystä tähän harmauteen ja pimeyteen. Uskon, että meille tulee taas kerran hauska ilta. Tämäniltaiset kekkerit ovat Hipsukan sen elämän ensimmäiset pikkujoulukemut, joten saapa nähdä miten pikkuneiti käyttäytyy. Vahtihommiksi taitaa taas mennä meillä kaksijalkaisilla...

Huomenna on koko Suomen lupa juhlia! Kaikille lukijoillemme sekä blogikavereille kotijoukkoineen

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

toivottaa Typy, Hippu, emäntä ja isäntä

George

Isännän tullessa maanantaina töistä kotiin, toi hän tullessaan vieraan. Kyseinen herra oli nimeltään George. Se oli lyhyen läntä ja muodoiltaan pullean pyöreä. Mutta eihän se miestä pahenna ja Georgen tapauksessa odotukset sen vierailun suhteen täyttyivät kirkkaasti.

Typy ja Hippu kummastelivat Georgen kovaa ääntä ja meteliä. Sekin oli omituista, että herra sylki vettä! Kaiken huipuksi se imi sen takaisin itseensä. Outo kaveri! Isokorvat päätyivätkin makoilemaan meidän sängylle ja tarkkailivat sieltä, mitä vieraamme kanssa touhuttiin.

Tiistaina George lähti takaisin omaan kotiinsa odottelemaan noutoa seuraavaan kyläpaikkaan. Koska kaveri jätti meille kostean märät nojatuolit ja sohvan, saivat Typsykkä ja Hippalainen nukkua yön vieressämme. Emme halunneet, että tytöt sotkevat juuri pestyt huonekalut. Luulen, että kun biigelit hoksasivat, minkälaisen etuuden Georgen vierailu niille antoi, toivottavat Typy ja Hippu herran toistekin lämpimästi tervetulleeksi.

Joka päivä joulukalenteripäivä

Ostimme eilen kaupasta joulukalenterin. Koirillekin näytti olevan omia versioita mutta ne jätimme kaupan hyllylle. Typyllä ja Hipulla on joka päivä joulukalenteripäivä; aamukeksi, kotiintuloherkku, jälkiruokakeksi ja iltamakupala. Kuullostaa isolta määrältä herkkuja per päivä mutta esimerkiksi koirankeksit ositamme ja Hippi saa keksistä noin yhden kolmasosan Typsyn haukatessa loput.

Huomenna juhlimme siskoni miestä. Kädessä on nyt tuoreet diplomi-insinöörin paperit. Työn ohessa aikuisiällä opiskelu ei ole iisi juttu, kuten isännänkin kohdalla voitiin todeta. Ihailen näitä sinnikkäitä ja ahkeria herroja! Ja odotan innolla huomista, sillä siskoni on taitava kokki ja pöytä varmasti notkuu herkuista. Typy ja Hippu jäävät kotinaisiksi ja ottavat varmaan iltapäivätorkut. Ennen juhlallisuuksia kun tehdään pitkä lenkki vaikka huomiselle onkin luvattu kurjaa keliä.

Sunnuntaina on ensimmäinen adventti, joten viritän kaikki huushollimme radiot Jouluradion taajuuksille. Aloitamme joulukuun käymällä Typsykän kanssa lukukoirailemassa syksyn viimeistä kertaa. Ensi vuoden puolella taas jatketaan. Lukukoiravierailuja varten kirjasto on laatinut nyt säännöt, joita lukijoiden toivotaan noudattavan. Esimerkkinä voin mainita, että lukuhuoneeseen saa jatkossa tulla vain yksi lapsi kerrallaan koskien myös sisaruksia. Uskon sääntötaulun olevan hyvä juttu, kun remmiin on tulossa nyt monta uutta koiraa.

Niin. Joulu on lähdössä jo matkaan. Nyt jos koskaan on aika kaivaa kynttilät esiin ja nauttia niiden valosta. Toivotamme tunnelmallista ja leppoisaa viikonloppua kaikille meidän kamuille!




 

Kuormaa kannettavana

Kävimme lauantaina pitkästä aikaa Rajasaaressa. Ilma oli tuulisen kolea mutta poutainen. Onneksi oltiin isännän kanssa laitettu lämmintä rynttyä päälle. Typyllä riitti haisteltavaa rantaviivalla ja Hippu juoksi pää viidentenä jalkana ympäri saarta mm. kahden biigleherran kanssa. Kolmen viikon koirapuistotauko Typsykän juoksun takia näkyi Hilpertissä. Vauhti oli melkoista!

Hajuja...

Viikonlopun ohjelmaan kuului myös pyykkäämistä. Hippu ei valitettavasti ole vielä täysin sisäsiisti ja Typsyn juoksu lisäsi pyykkikuormaa. Mutta emme ota tuosta sisäsiisteydestä mitään stressiä. Typyllä kesti melkoisen pitkään sisäsiisteyden saavuttaminen vaikka Pimu taas oppi siistiksi helposti sekä kohtuullisen nopeasti. Huussilaatikot on jo reilu kuukausi sitten vähennetty yhteen ja kiitettävästi Hippi laatikolla vierailee. Vahinkoja silti sattuu ja kärsivällisesti kuskaamme mattokasoja pesutupaan ja Hippua takapihalle. 

ja hajuja.