sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Typy tuli taloon

Tässä hän nyt on: Hessin Destiny´s Child eli Typy. Haimme lapsukaisen kotiin perjantaina ja pentu on itse sosiaalisuus. Yhtään ei ole koti-ikävää itketty ja tuntuu kuin se olisi aina ollut meillä.

Pimun vastaanottoreaktio löi meidät ällikällä. Vanhus-parka pelkää pentua ja luikkii häntä koipien välissä sitä karkuun. Stressi on todella iskenyt päälle ja tänään isäntä kävikin hankkimassa Pimulle D.A.P-pannan. Jospa sen erittämät feronomit rauhoittaisivat Pimua ja stressikäyrä alkaisi laskemaan. Omasta mielestäni tuo on vähän turhaa hömpötystä mutta jos isännänkin mieli siitä rauhoittuu hyvä niin... Ja kyllä itsekin olen toki tätä tilannetta miettinyt, mitähän tästä oikein tulee. Mutta tänään Pimu jo suostui olemaan Typyn kanssa yhtä aikaa sohvalla, ehkä se tästä pikkuhiljaa... Olimme vaan varautuneet siihen, että Pimu pistää kunnon äläkän pystyyn ja näyttää Typylle kaapin paikan. Mutta tässä kävikin ihan päinvastoin.

Aika oli kullanut pentuaikojen muistot. 11 vuodessa olin hyvin päässyt unohtamaan sen, että yöunet ovat pätkittäisiä, matto- ja täkkipyykkiä saa pestä konekaupalla ja talouspaperirulla kädessä metsästetään pissilammikoita lattioilta... Tätä tämä pennun omistajan arki siis on, mutta sanon silti jo nyt, että päivääkään en vaihtaisi pois!


" Toi vei mun pedin."

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Typy oli aivan valtavan pikkuinen, kun se haettiin meille kotiin. Tai ainakin nyt tuntuu ja näyttää siltä, kun siitä on kasvanut iso. Ja vähän pullukkakin se taas on...

      Typyn emäntä

      Poista

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.