Viime viikolla Pimun ja Typyn yhteiselo ei ollut kovin auvoista. Parikin kertaa vanhuksella tuli mitta täyteen pikkuriiviötä ja Typy piti Pimun mielestä laittaa ruotuun. Alkuviikosta yhteenotettiin koirapuistossa ja eilen neideille tuli riitaa luista. Isäntä totesikin Typystä, että puolivuotias ja nyt jo arpia naamassa...
Koirapuistotaistelun jäljiltä Typy sai vertavuotavan reiän nenäänsä. Riidan syy jäi epäselväksi, mutta todennäköisesti Pimulla vaan keitti yli. Se olisi halunnut rauhassa haistella puiston hajuja, kun taas Typy yritti haastaa höppänän leikkiin. Pimulle riitti moinen härnäys ja sota oli pystyssä. Eilinen riita saatiin aikaiseksi luista ja tämän tappelun laitan kyllä täysin Pimun niskoille. Ensin se varasti Typyn luun ja kun pikkukaveri meni katselemaan, mikä oikein on homman nimi, iski Pimu kimppuun kuin sika limppuun. Taistelun tuloksena Typy sai haavan silmäkulmaan ja reiän korvaan. Voi sitä surkeutta, kun pikkubeagle piileskeli pyykkitelineen alla ja sieltä pois uskaltauduttuaan hakeutui heti syliini. Mutta kyllä Pimukin oli hiukan ihmeissään rähäkästä ja annoin tasapuolisesti molemmille rapsutuksia. Tietysti molempia piti myös torua moisesta rähinästä, sillä eihän kaverit saa tapella. Riidoissa on aina kaksi osapuolta ja näiden taistelujen aikana saimme huomata, että Typy ei enää alistu vanhukselle vaan yrittää antaa samalla mitalla takaisin. Toiseksi vaan jäi, ainakin vielä...
Kun talossa on kaksi koiraa, on selvää että erinäisiä reviiri- yms. taisteluja tullaan käymään. Onneksi ne ovat olleet vielä harvassa ja Pimu on todella pitkäpinnainen Typyä kohtaan. Paljon on pikkuneiti saanut vanhukselta anteeksi. En ole huolissani näistä rähäköistä, sillä ne kuuluvat asiaan ja olen yrittänyt niihin henkisesti varautua (nukuin viime yön lattialla koirat kainalossa, jotta beagleilla oli turvallinen olo. Isäntä pyöritteli päätään...). Kivaahan tappelunujakoiden todistaminen ei ole, mutta yritän suhtautua niihin osana koiramaailman sääntöjä.
Alkaneella viikolla juhlistamme keskikesän juhlaa. Pimu pääsee näyttämään Typylle savulohen jämien löytöpaikat, sillä suuntaamme merenrannalle Kotkaan. Saarijuhannus siis kutsuu meidän poppoota, sitä odotamme innokkain ja iloisin mielin! Ja toivon, että koirat keskittyvät silloin tappelemaan vain jämä-apajilla norkoilevien lokkien kanssa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.