Toiseksi kiitän meidän perheen puolesta koko saaripoppoota hauskasta juhannuksesta! Saimme nauttia mukavasta seurasta, maukkaasta ruuasta, saunasta vastan kera ja virkistävistä juomista. Ja parempaa säätä emme olisi voineet saada; aurinko helli koko viikonlopun eikä sateesta ollut tietoakaan. Kaiken kaikkiaan mieleenpainuva mittumaari!
Sitten asiaan eli juhannuksen viettoon koirien näkökulmasta. Siitä lupailin kertoa ja mikäpä siitä kertoessa, sillä kivaahan luppakorvilla oli! Matka saareen taittui veneellä, jonka kyyti taisi olla meille kaikille ikimuistoinen. Pimu on vanha merenkulkija ja aiemmin saareen on menty hiukan hitaammalla paatilla. Tällä kertaa istahdimme varsinaisen pikasliipparin kyytiin ja nyt taisi Pimullakin häntä tutista. Typy taas oli elämänsä ekaa kertaa veneessä, joten sitä pelotti ja emännän jaloissa olikin turvallista istua. Mutta hengissä selvittiin ja perille päästyä ensimmäisenä tehtävänä oli häätää naapurimökin koira pois pihapiiristä. Meidän tytöt pistivätkin sellaisen mölykuoron pystyyn, että naapurin haukku luikki pakoon melko rivakkaasti.
Muuten juhannuksen vietto sujui koirimuksilta ilman rähäköitä. Savulohi maistui ja moni muukin herkku, välillä otettiin pienet painiottelut ja juostiin rannassa vilvoittelemassa kylmässä merivedessä. Jopa Pimu uskaltautui veteen, mikä ei ihan tavallista meidän vanhukselle ole. Typyä kiinnosti aivan kaikki, olihan se uusissa maisemissa ja tutkittavaa riitti. Pimu malttoi välillä pistää pitkäkseen mustikanvarpujen keskelle ja nauttia olostaan. Emäntää etukäteen pelottaneet käärmeet eivät nyt näyttäytyneet ja hyvä niin. Ja karkuunhan kyy taitaa mennä ellei sen päälle onnistu astumaan, mikä ainakin Typyn touhuamisella ei olisi ollut mikään ihme. Mutta matelijat pysyttelivät siis omissa koloissaan lukuunottamatta kompostissa oleskellutta rantakäärmettä...
Eilen oli sitten aika pakata matkapakaasit sliippaarin kyytiin ja väsyneet mutta onnelliset juhannuksen viettäjät palasivat kotimaisemiin. Unten maat kutsuivat isokorvia heti sisälle päästyämme ja kovin olivat beagleneidit väsyneitä vielä aamulla töihin lähtiessäni. Nyt sitten jäämme odottelemaan kesälomaa, johon on vielä hetki aikaa. Silloin pakataan taas kimpsut ja kampsut ja käännetään kuonot kohti lomalaitumia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.