Mitäpä nuoruuden intoa puhkuva beagleneiti ei keksisi, kun on tylsää... Voi vaikka syödä palasen keittiön seinää, kuten Typy oli eilen tylsyyksissään tehnyt. Reikä ei ole iso (kananmunan kokoinen) mutta kyllä harmittaa! Suihkutin jyrsittyyn kohtaan välittömästi hiuslakkaa ja lisäsimme reiänpaikkauksen remonttilistallemme. Olen nimittäin valjastanut isännän remppareiskaksi ja kesällä on tarkoitus tehdä pientä pintaremonttia asuntoomme. Kotimme kaipaa kohennusta asuttuamme siinä kohta 14 vuotta ja kohennusta on tehtävä myös siksi, että Typsy on "remontoinut" asuntoamme oma-aloitteisesti ja poistanut mm. turhaksi katsomansa jalkalistoja jäkertämällä niitä palasiksi.
Olenko joskus kehunut tässä blogissa, miten vähällä olemme päässeet koirien aiheuttamista tihutöistä? Perun nyt osittain sanani, sillä Typy on tehnyt pientä tuhoa sekä asunnossamme että huonekalujen suhteen. Pimu oli pentuna ja nuorena naisena toista maata, sille kelpasi onneksi vain viherkasvit ja sähköjohdot, jotka olivat suhteellisen helposti uusittavissa. Typy haluaa järeämpää järsittävää...
Piipahdimme viikonloppuna Rajasaaressa ja siellä riitti Typylle juoksu- ja leikkikavereita. Pimukin intoutui omille tutkimusretkille ja yleensä kohtuullisen nirso (verrattuna Typsyyn!) vanhuksemme kerjäsi kuono pitkällä rusinoita, joita isännän kanssa lisäilimme glögimukeihimme. Ja kyllähän Pimuli rusinoita söi vaikka olin koirimuksille varannut evääksi koirankeksejä. Mutta kuten varmasti arvaattekin, ei nekään jääneet syömättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.