Maistereiden vastaanottokomitea

Typy on kuulemma tykännyt olla mökillä. Eikä ihme. Kukapa ei tykkäisi, kun helteiset ilmat ovat hellinneet ja keväinen luonto tarjoaa kaikenlaista ihmeteltävää. Mökkeily ei tietysti ole kaikkien lempipuuhaa ja sekin on ymmärrettävää. Kaupunki-ihmisillekin on paikkansa. Tuskin itsekään ihan asumaan muuttaisin pieneen punaiseen tupaan vaikka kovasti paikka onkin rakas.

Ja tuonne rakkaaseen paikkaan, rakkaitteni luokse matkaan tänään. Kun hyppään junasta pois Mikkelissä, on isäntä ja Typsy luvanneet olla minua vastassa. Pakkasin kassiin mukaan tuliaisia Typylle, peurankorvan. Peuran hajuja Typy onkin ehtinyt mökillä haistella, kun on isännän mukaan laukannut useampaankin otteeseen pitkin metsää.

Perjantaina suuntaamme kevään ensimmäiselle Haukivuoren visiitille. Luvassa on mukavia hetkiä hyvän ruuan, saunan ja yhdessäolon merkeissä. Isäni vaimo on varmasti varannut Typykälle herkkuja ja isäni säästää grillauksen lomassa Typsylle makupalan. Uimaankin pääsee pulahtamaan ja itsekin aion uskaltautua järveen mikäli aurinko palaa maisemiin.

Tulevana viikonloppuna koululaiset pääsevät lomalaitumille ja kaikenlaista valmistujaisjuhlaa on pitkin pitäjiä. Itse onnittelen lämpimästi isäntää eilen postissa saapuneiden kandin papereiden johdosta. Eikä se siihen lopu, luvassa on vielä arvokkaampi lähetys, kun maisterinpaperit tipahtavat lähipäivinä postiluukusta. Hip hurraa isäntä! Nyt meidän perheessä onkin sitten kaksi maisteria: uimamaisteri ja muuten vaan maisteri.