Mukavia muistoja ja anteliaita arvan ostajia

Juhlat on juhlittu ja taas mennään arjen askareita pyöritellen. Isäntä lähtee tänään viikonlopun viettoon Kuopion suuntaan. Jään siis Typsykän ja Hippalan kanssa pitämään torppaa pystyssä. Ohjelmassamme tulee olemaan joulukorttien kirjoittamista, lukemista, herkkujen popsimista, Jouluradion kuuntelua ja sohvalla rötkötystä. Lenkit vielä tuohon päälle, niin eiköhän meillä ole rentouttavan mukava viikonvaihde.

"Minun vuoroni kytätä herkkupöytää. Hippu ottaa lyhyet torkut,
sitten vaihdetaan vahtivuoroa."

Olen kiitollinen ja otettu siitä, miten avokätisesti meidän vierasjoukko osallistui pikkujouluarpajaisiin. Toki isokorville tuotiin tuliaisiakin mutta muuten ystävämme noudattivat hienosti pyyntöämme olla tuomatta meille mitään. Arvat kävivät kaupaksi, saimme kerättyä Sepilokin kuntoutuskeskukselle liki 100,-! En olisi uskonut, että rahalipas karttuisi noin isolla summalla. Eikä meistä kukaan ole lottovoittaja ja monimiljonääri. Aivan mahtava juttu. Raha on nyt tilitetty järjestölle ja esitän vielä kerran lämpimät kiitoksemme meidän ihanille vieraille. 

Pikkujoulukemut sujuivat iloisen nauravissa tunnelmissa. Hippua ihasteltiin kovasti, sillä osa vieraista ei ollut nähnyt neitokaista sitten viime vuoden kekkereiden. Typyn lukukoiraharrastus herättää aina ihastusta ja jutunjuurta. Rapsutuksia ja silittelyä riitti aamun pikkutunneille saakka. Ja tietysti tyttöset saivat myös herkkuja maistaakseen. Eteisen kynnysmatto pyöri pesukoneessa, sillä Hipsukka lirautti siihen pissit. Tyyperi rakastaa voita, joten se yritti taas kerran käydä nuolemassa keittiön pöydällä seissyttä voirasiaa. Hilpuri keskittyi samaan aikaan lautasella olevan homejuuston tavoitteluun... voi näitä meidän sankareita. Pimua muistelimme hymyssä suin enkä itkenyt. Pimu oli mahtava tyyppi ja oli taas ilo kuulla, miten paljon se jätti hyviä muistoja myös ystävillemme. 

Suomi vietti synttäreitään ja Itsenäisyyspäivänä ulkoilimme sekä lepäsimme. Katsoimme illalla telkkaria ja siellä näytettäviä juhlia. Vierasjoukossa näkyi monta ihmistä, joita katsellessani mietin, että heistä jokainen voisi lahjoittaa sata euroa orangeille tai muuhun hyväntekeväisyyteen. Ja lahjoitus tuskin tekisi juuri minkäänlaista lovea heidän rahakukkaroihinsa. Toivottavasti nämäkin juhlijat muistavat siis ainakin näin joulun alla niitä, jotka tarvitsevat apua.