Pääpatti on pois

Palasin Hilpun kanssa puolisen tuntia sitten eläinlääkäristä. Patti päälaelta on nyt historiaa. Ja mikä patti se sitten oikein oli? Joku karvatuppihäiriö! Patti oli poiston jälkeen halkaistu ja se oli täynnä Hipun karvaa! Enpä ole moista koskaan kuullut, että tällaisiakin "häiriöitä" voi olla. Tohtorin mukaan näihin karvapatteihin kuulemma joskus törmää. Olen hyvin huojentunut, ettei pahkura ollut millään tapaa vaarallinen.

Mentiin eläinlääkäriin bussilla. Hippu
käyttäytyi linjurissa hienosti. 

Operaatio sujui mallikkaasti. Hippu on kyllä edelleen hiukan tokkurainen ja kävi heti pitkäkseen, kun pääsimme kotiin. Typy tuli meitä ovelle vastaan ja haisteli Hippua uteliaana. Päälakeen Typsykkä ei saa kuonoaan työntää ja fiksuna koirana Typy sen ymmärtääkin ilman sen erikoisempia komentamisia. Hipulla on ihonalaiset tikit, jotka sulavat itsestään pois. Kipulääkettä se saa huomenna mutta ei sen pidempään. Lääkärin mukaan Hilpu toipuu leikkauksesta nopeasti. 

Kotona omassa pedissä. Päälaki näyttää
nyt hurjalta mutta paranee melko rivakasti. 

Tulevan viikonvaihteen otamme hissukseen kotioloissa. Hippu saa rauhassa toipua. Viikon päästä aiomme taas suunnata Puulan rannalle mikäli Hilpurin haava alkaa paranemaan hyvin. Haava on nyt melko ilkeän näköinen. Olen hyvin ylpeä Hipusta, kuinka reippaasti se tämänkin operaation selvitti. Toivon sille pikaista paranemista, jotta meidän ihana hössöttäjämme on taas oma itsensä. Leppoisaa viikonloppua myös teille kaikille!

Ei hassumpi viikko

Typy täällä terve! Pyysin emäntää laittamaan kuvien muodossa meidän alkuviikon kuulumisia. Tässä niitä tulee.

Tanssittiin isännän kanssa Leonard Cohenin tahtiin. 

Hippu tunki itsensä likapyykkien joukkoon huilaamaan. 

Kummallinen kaveri. 

Toki pyykkikasassa oli pehmeää köllötellä. 

Testasin nimittäin itsekin, miten tuo koppa sopii

nukkumiseen. Hyvinhän se sopii!

Köyhäksi on mennyt, kun tämän huushollin koirat

joutuvat nukkumaan likapyykin seassa. Missä ne pehmeät, 

suloiset koiransängyt, mahtavan muhkeat täkit... miksi

tuo makuuhuoneen portti on taas kiinni, ettei pääse kaksi-

jalkaisten sänkyyn...

Emäntä lähtee tänään pieneen reissuun. Isäntä tekee pitkää päivää töissä, joten pääsemme Hipsulin kanssa hoitoon isännän vanhemmille. Yhdeksi yöksi vaan mutta on sekin kivaa! Meille on luvattu maksalaatikkoa iltaruuaksi. Aivan mahtavaa! Ja emäntä lupasi tuoda tuliaisia. Perjantaina reissataan Puulalle, joka sekin on eri hienoa. Ei siis hullumpi loppuviikko!

Kuivia kantarelleja ja kivoja kirjastokeikkoja

Kangasniemellä oli hieman sateinen viikonloppu mutta eipä se meidän poppoon menoa haitannut. Kantarelleja löysimme reilun litran verran. Osa oli kuivunut pystyyn, osa vielä nousemassa ja tuloillaan maasta. Ehkäpä ensi kerralla saamme suuremman saaliin. Isäntä ja Typsyli pulahtelivat Puulaan. Minä ja Hipsukka katselimme uimareita rannalta. Vesi tuntui kylmältä vaikka se oli parikymmentäasteita. En rohjennut uida.


Ennen nelostielle kaarrettuamme käville eläintohtorin pakeilla. Hipulla on ollut vauvasta lähtien patti päälaella. Moni lääkäri on sitä tutkaillut mutta mikä se on, siihen ei ole saatu selvyyttä. Pahkura on viime aikoina kasvanut, joten päätimme, että se pitää poistaa. Eläinlääkäri, tuttu sellainen, tutki patin ja parin viikon päästä se leikataan pois. Tohtori epäili sen olevan rasvapatti mutta lopullinen varmuus saadaan leikkauksen jälkeen. Leikkaus ei lääkärin mukaan ole iso operaatio eikä kypärääkään tarvita, koska Hipsukka ei ylety raapimaan tai nuolemaan haavaa.

Kuluneella viikolla Typy aloitti syksyn työrupeamansa sekä koti- että naapurikirjastossa. Molemmissa paikoissa lukijoita oli mukava määrä ja rapsuttelijoita siihen päälle. Eräs tyttö, vakiolukijamme, kertoi jo kovasti ikävöineensä Typsyä. Toinen vakkarilukija toi Typylle reilun kasan herkkuja. Meillä oli eri kivat kirjastoreissut! Tästä on hyvä jatkaa. Hilpurin lukukoira-ura starttaa syyskuun lopulla. Se hiukan jännittää, mitähän siitä mahtaa tulla... no, ei kukaan ole seppä syntyessään ja minulla on vahva usko Hippuun.

Tapaamisia

Helteet alkoivat heittämään ja vettäkin on ropissut tällä viikolla. Typsykkä ja Hilpu tykkäävät, kun ei ole tukalat ulkoilusäät. Typy ei himoitse enää ihan jokaiseen ojaan ja puroon, joita lenkkien varrelle osuu. Ei silti, aika kuivia ovat ojanpohjat olleet. Hippu on innostunut riehumaan koirapuistossa, kun keli on viileämpi.

Iso joukko sinisorsia uiskentelee lähipurossa. Poikaset ovat kasvaneet jo täyteen mittaansa. Lampailla riittää vielä hyvin syötävää isossa aitauksessaan. Olemme käyneet tapaamassa molempia porukoita useasti viikossa. 

Lauantaina juhlistimme jälkikäteen isännän syntymäpäivää. Lähisukua saapui kakkukahveille ja päivänsankarin lisäksi myös Typy ja Hippu saivat tuliaisia. Voi sitä suurta riemua, kun tytöt tapasivat tuttuja kasvoja! Anoppiani ja appiukkoani ollaan tavattu kesän aikana mutta muita vieraita hiukan kauemmin aikaa sitten. Hipsu kulki sylistä syliin rapsuteltavaksi. Typy istui tyytyväisenä sohvalla nauttien huomionosoituksista. Ja suussa säilyneestä herkullisesta jälkimausta, joka oli perua kakkuvarkaudesta...

Käymme tänään Hilpurin kanssa eläinlääkärissä. Ensi viikolla käynnistyy lukukoirailut sekä koti- että naapurikirjastossa. Viikonloppua lähdemme viettämään Puulalle. Näihin palaan seuraavassa kirjoitelmassani. Mukavaa ja leppoisaa viikonvaihdetta kaikille teille!

Koluamme taas kotinurkkia

Hieman koville on ottanut mutta pikkuhiljaa ollaan sulauduttu takaisin arkeen. Minulle on tehnyt tiukkaa hyväksyä se, että kesäloma on pidetty ja mennään kohti talvea. Tähän vaikuttaa monikin asia, eritoten upeat kesäkelit, joista ollaan saatu nauttia sekä työmaallani päällä oleva suuri epävarmuus. Mutta pari viime päivää olen ollut jo paremmalla mielin. Kyllä se tästä...

Päiväunilla missäs muualla kuin kaksijalkaisten
sängyssä. Typsy myllää peitot ja sitten kaksikko käy
nokosille. Hippu rakastaa, kun saa nukkua yhdessä Typyn
kanssa. Parhaat kaverukset. 

Typy ja Hippu ovat mökiltä paluun jälkeen haistelleet innolla kotinurkkia. Olemme tehneet lenkkejä tutuilla reiteillä ja paljon on nuuhkittu sekä merkattu reviiriä. Lampaita käydään katsomassa miltei päivittäin. Tuttuja koirakamuja ollaan tavattu. Typy käy uimassa läheisessä purossa. Ei siinä ihan selkäänsä myöten kastu, kun vettä on vähän. Mutta vatsan ja kintut saa märäksi. Se viilentää jo mukavasti.

Hilpurilla reistasi alkuviikosta maha. Töistä tullessani minua odotti oksennettu sohva. Ja pas...nettu keittiön lattia. Onneksi keittiön matot oli kuivumassa, kun olin pessyt ne silmällä pitäen isännän huomisia synttärikahvikemuja. Isäntä putsasi sohvan, kun tuli kotiin. Minä siivosin lattian. Minkäpä sille mahtaa, että vatsa joskus reistailee. Nyt Hippu on jo taas elämänsä kunnossa, josta merkkinä yksi teurastettu iso pehmo sekä emännän mystisesti kadonnut kenkä...