Kaikenlaista kuultua

Lääkärisetä ilmoitti, että vielä muutaman viikon minun tulee toipua leikkausoperaatiosta kotosalla eikä työmaalle ole asiaa. Mutta Typyn oli aika aloittaa työt. Lukukoiratyöt. Syksyn ensimmäinen kuuntelukeikka sujui hienosti ja vaikka lukijoita oli niukalti, muuta väkeä hääräsi Typsykän ympärillä sitäkin enemmän. Rapsuttelijoita, silittäjiä, halaajia ja paijaajia. Itse sain vastata pikkuihmisten kysymyksiin, jotka ulottuivat aina Typyn juoksuvauhdista emännän leipomistaitoihin...

Lukijoilta kuultua: "Ihana koira!"

Sen lisäksi, että lapset saavat harjoituttaa lukutaitoaan lukemalla koiralle, joka ei korjaa eikä arvostele, huomaan näillä kuuntelukerroilla, että lukukoiralle on myös "sosiaalista tilausta". Olemme Typyn kanssa saaneet kuulla monenlaisia kertomuksia lasten omista lemmikeistä, koulusta, kavereista, harrastuksista, lempiruuasta tai mummon kutomasta villatakista. Ja mehän kuuntelemme nämäkin tarinat yhtä sujuvasti kuin kirjasta luetut. Ei ole turhaan sanottua, että lapsi usein kaipaa ihan vaan ihmistä (tai koiraa), joka kuuntelee heitä.

" Ja seuraava lukija sisään, kiitos!"

Appiukko on työreissussa Euroopassa ja isäntä puurtaa työpäivän jälkeen vielä hommia kotikonttorissa. Senpä vuoksi me tytöt vietämme rentouttavan pizzaillan ja lähdemme Typyn kanssa pois isännän kintuista häiritsemästä. Hyppäämme iltapäivällä bussiin, josta vaihdamme Typsyn kanssa junaan. Perillä Haagassa odottaa anoppi ja parannamme maailmaa herkkujen äärellä. Typylle on luvassa maksalaatikkoa, nam!

Tänne etelään on luvattu viikonlopun ajaksi aurinkoisia ja lämpöisiä syyspäiviä. Toivottavasti ne ulottuisivat ihan pohjoiseen saakka, sillä kyllähän tällaiset säät taitavat vedellä viimeisiään ja kohta tulee vettä ja räntää. Iloitaan siis tästä, mukavaa viikonloppua kaikille PSB:n ystäville!