Pari sääntöä mökkimetsään

Sienireissussa.

Uskon, että saan vielä Typystä itselleni sienikaverin. Pimuhan oli uskollinen sienestystoveri Typsyn säntäillessä pitkin kuusikkoa. Sitä ei viis kiinnostanut hitaasti lampsiminen metsän siimeksessä silloin, kun Pimu vielä kulki emännän rinnalla. Mutta kun viime viikolla kävimme mökkimetsässä keräämässä kanttarelleja ja mustatorvisieniä, ei Typy lähtenyt seikkailemaan päättömästi vaan pysyi koko reissun ajan näköpiirissäni. Vai johtuiko rauhaisa käytös siitä, että sunnuntainen sekoilu painoi vielä beaglen luissa ja ytimissä....

Lenkillä vähän isommalla tiellä...
remmissä.

Vietimme Typsyn kanssa mukavan viikon mökillä. Mitään kovin erikoista tai hyödyllistä ohjelmaa meillä ei ollut mutta ulkoilimme, kävimme kirkonkylällä, lämmitin saunaa ja luin kirjoja. Typsykkä kävi uimassa ja olisihan Puulaan vielä itsekin voinut pulahtaa, sillä vesi oli 17-asteista. Mutta jätin uintihommat nyt Typylle. Kuikat eivät olleet vielä aloittaneet muuttomatkaansa ja tukkakoskeloäiti toi näytille isoksi kasvaneet poikasensa. Oravalla oli kova homma, kun se piilotti sienien palasia puiden koloihin. Syksyn merkkejä oli mökilläkin jo vahvasti ilmassa mutta päivisin aurinko jaksoi mukavasti lämmittää. Iltaisin, pimeän tultua ihailimme mökin kuistilta tähtiä ja kirkkaana mollottavaa kuuta.

Ja lenkin jälkeen uimaan!

Eilen piipahdimme pitkästä aikaa Rajasaaressa. Melkoisen vähän oli koiria saarelle saapunut ja Typykin keskittyi meidän vahtimiseen sen sijaan, että olisi ryhtynyt leikkiin muiden nelijalkaisten kanssa. Nykyisin näyttää siltä, että Typsyä ei kiinnosta leikkiä kuin ihmisten kanssa. Se on hiukan harmillista, sillä kirmailu muiden koirien kanssa olisi sille hyvää liikuntaa. Voimme vain arvailla syitä tuohon huonoleikkisyyteen; onko Typystä tullut aikuinen, onko se laiskistunut, onko se ronkeli leikkikamujen suhteen, onko sillä huono kunto... Eipä toista voi tietenkään leikkiin pakottaa, eihän kukkokaan käskien laula. Ja onhan olemassa se mökkimetsä, jossa voi kirmailla sielunsa kyllyydestä. Kunhan Typy vain muistaisi pari sääntöä; ei lähde liian kauaksi ja palaa takaisin...