Nappasin eilen illalla viimeisen kuvan pönttöpäisestä biigelistä. Tänään nimittäin otetaan tikit Typsykän takakintuista pois ja samalla sanomme iloiset hyvästit kypärälle. Emme vie Typyä lääkäriin tikkienpoistoa varten vaan isäntä nipsii ne irti. Hän on poistanut minultakin tikkejä vaikkei sairaanhoitaja olekaan. Ja Typy suostuu auliisti kaikenlaisiin isännän suorittamiin hoitotoimenpiteisiin, sillä se rakastaa, kun isäntä huomioi sitä. Pimun kohdalla oli eri tarina, sillä sen kanssa kynsien leikkuukin oli aikamoista veivausta.
Meillä on edessä vielä nelisen viikkoa hitaanpuoleisia lenkkejä ja portaissa kantamista. Huushollimme koko lattiapinta-ala on vuorattu matoilla. Sohvan eteen kasataan barrikaadeja, kun lähdemme esimerkiksi töihin. Typsykkä haluaisi jo kovasti hypätä sohvalle pötköttelemään tai kaivautua sänkyymme torkuille. Se ei käy sillä jalat eivät kestä vielä mitään pomppimista tai kiipeilyä. Vaikka kauluri onkin ollut ikävä juttu Typylle, on se omalta osaltaan hillinnyt Typsyn intoa riekkumiseen. Tulevat ajat saamme olla todella tarkkoina, ettei Typy intoudu hyppimään, kun silmä välttää. Se nimittäin osaa olla melkoisen ovela, kun haluaa tehdä jotakin kiellettyä.
Huomenna menemme lastenvahtihommiin Keravalle ja siellä meitä odottaa kolme tuttua pojanviikaria. Tällä kertaa Typystä ei riehujakaveriksi ole mutta fiksuja poikia kun ovat, keksivät he varmasti rauhallisia leikkejä meidän toipilaan kanssa. Lähipäiviksi on ennustettu ensilunta tänne etelään, joten jos hyvin käy, voimme porukassa rakentaa takapihalle vaikka lumibeaglen!
Hurraata pöntön heevoomiselle!! :) Vaekka äet sano että minun kohalla se pönttö olj paras hillihtijä nuissa hyppimisissä.
VastaaPoistaToevottavasti Typy malttaa olla hyppimätä.
Sitä ku ite tuntoo olovasa kunnossa ni tekköö mielj riekkuva. Siinä suap olla silimä tarkkana kotj´jookoella.
Etelää on sitä lunta luvassa. Suatta tehä vaekka minkälaesta piikelijä. Raahallista viikolloppuva nyt kuitennii! :)
Pönttö ja tikit lähti eilen. Typyn ilta menikin sitten itseään rapsuttaessa ja putsatessa. Onhan se ollut aikamoista, kun ei kahteen viikkoon ole päässyt esim. varpaitaan kaivelemaan. Se on Typylle tärkeä rituaali joka ilta.
PoistaNyt pitää tosiaan olla tarkkana, ettei Typy pääse hyppimään ja riehumaan. Se kun on omasta mielestään jo täysin kunnossa eikä raukka tajua, että sillä on mm. ihonsisäisiä tikkejä, jotka eivät välttämättä ole vielä sulaneet. Ja muutenkaan jalat eivät ole terveet.
Hyvää viikonloppua teille sinne lumen keskelle! Vaikka sitä olisi vain vähän, se tuo heti valoa ja talvisen tunnelman tähän marraskuun pimeyteen. Typyltä muiskuja!
Typyn emäntä
Hauskaa, että Typy pääsee avaruuslautasesta eroon. Kunpa nyt vain malttaisi vielä olla liikoja riehumatta. Jos onnistuu jättämään loikkimiset kuukauden päähän, sitten ollaankin jo pitkä harppaus lähempänä normaalia liikkumista. Odottavan aika on pitkä, mutta maltti on valttia terveysasioissa.
VastaaPoistaPárekilta monta muiskausta ja lämpimät terveiset!
Näin on, että lautanen on nyt laskeutunut maahan. Ja odottaa tuossa lattialla roskikseen kantamista.
PoistaKuukauden päästä tilanne on tosiaan jo toinen ja jalat kestävät normaalia liikettä. Mutta siihen saakka pitäisi olla rauhallisesti ja liikuntaa lisätään pikkuhiljaa. Kyllä me mietimme, että mitenhän tämä mahtaa onnistua... Niin kurjalta kuin se tuntuukin, nyt pitää olla tiukka kuri ja komennus, jos Typy yrittää tehdä jotakin luvatonta liikettä.
Muiskuja Parékille meidän Typsykältä! Kiitos terveisistä ja tsemppauksesta näinä kuluneina viikkoina. Ne ovat lämmittäneet mieltäni.
Typyn emäntä
Pöntötöntä ja ilosta menoa ja terveyttä sulle, Typsykkä.
VastaaPoistaTypy lähettää kiitosmuiskaukset teille Myrsky ja Tuisku!
PoistaTypyn emäntä