Kotimme vieressä sijaitseva koirapuisto on suoranainen pahuuden pesä! Ensin Typyä puri puistossa käärme ja nyt meidän kaksikko on saanut puistossa koiratäi-tartunnan! Olen todella kiukkuinen. Syytän puhtaasti puistossa vierailevia piittaamattomia koira-ihmisiä tästä tartunnasta, sillä missään muualla meidän tytöt eivät ole muiden koirien kanssa seurustelleet. Kuka kehtaakin tuoda täisiä koiria puistoon, jossa ne tartuttavat muita koiria! Arrgg!
Ryhdyimme illalla katselemaan Pimun ja Typyn turkkeja, koska koirat ovat kuopsutelleet ja rapsutelleet itseään aikamoisella kiihkolla. Ja sieltähän niitä löytyi, kun suurennuslasin avulla tutkimme turkit (hyvin osaavat piiloutua nämä pahukset). Varmistimme diagnoosin vielä koirakirjojen ja netin avulla. Pimun turkki suorastaan kuhisee elukoita ja kyllä Typykin on osansa saanut. Onneksi koirien täit ovat eri laatua kuin meillä kaksijalkaisilla esiintyvät, joten sen suhteen voimme huokaista helpotuksesta. Ne eivät myöskään tartu ja leviä ihmiseen, vain haukusta toiseen. Mutta nyt koirapuisto on pannassa (kohta ikuisessa...) ja tänään aion kahmia apteekista kaikki mahdolliset myrkyt ja linimentit, jotta moiset loiset saadaan häädettyä pois isokorvista. Kun koirimukset on pesty ja lääkitty, on vuorossa huushollin huolellinen siivous.
Typyä ei muutenkaan suosinut onni eilen. Pikkuakkaa nimittäin pisti päivälenkillä ampiainen takamukseen. Paniikissa Typsy oli juossut isännän luokse pyytäen apua, kun ampiainen oli jumiutunut Typyn takapuoleen eikä meinannut irrottaa otettaan millään. Isäntä pelasti tytön pulasta ja hetken aikaa Typy oli ollut pökerryksissä. Onneksi vauhtihirmu toipui iskusta ja pääsi omin jaloin kotiin. Tämänkin vuoksi olen entistä vakuuttuneempi siitä, että elokuinen hyökkäys koirapuistossa oli kyyn tepposia. Niin heikkoon kuntoon Typy sen jäljiltä meni ja ampiaisten pistoista se on kuitenkin toipunut melko pikaisesti.
Illalla siis pistetään koirat kylpyyn ja kierretään koirapuisto kaukaa. Pesemisestä tytöt eivät tykkää pätkän vertaa ja itse poden huonoa omaatuntoa siitä, miten kauan täit ovat mahtaneet kiusata meidän tyttösiä. Senpä vuoksi suuntaan päivällä työpaikkani vieressä sijaitsevaan lemmikkitarvikekauppaan ja ostan isokorville superextrahyvät herkkupalat!
No jopas teillä tapahtuu! Meillä ei elämä ole noin tapahtumarikasta, mitä nyt luppis on ollut pari päivää huonovointinen ja oksennellut kun ahmatin on pakko pistää kaikki suuhunsa minkä kaduilta löytää. Saako teidän koirilta suusta pois kiellettyä tavaraa? Kysyn vaan kun kerran sain kävellä koko lenkin yhden tyypin kanssa jolla oli maksamakkarapötkö suussa, vaati aikamoista kieroilua saada se pois ilman käden menetystä.
VastaaPoista/Maissi
Moi Maissi!
VastaaPoistaKyllä nauratti tuo sinun kommentti. Beaglet ovat vissiin kaikki aivan älyttömiä ahmatteja ja meillä se maksamakkara olisi syöty oitis vaikka olisi ollut vielä muovikääreessäkin.
Olen aikoinaan nähnyt, kun Pimu nielaisi kokonaisen grillimakkaran, jonka se löysi läheisen puiston nurmikolta. Meillä myös syödään ulkona kaikki syötäväksi kelpaava. Ja on aivan toivotonta kaivaa niitä "ruokia" pois Pimun sekä Typyn suusta. Kun ne hoksaavat, että ottivat suuhunsa jotain kiellettyä, se nimittäin nielaistaan heti, etten edes ehdi päästä väliin.
Eilen lääkittiin isokorvat laittamalla turkkiin sellaista litkua. Sen pitäisi häätää täit pois, varsinaisia täi-shampoita ei kuulemma koirille ole.
Olen järkyttynyt. Ja hyvin närkästynyt. Teillä on ollut hirmeä vuosi, onneksi kaikki on kääntynyt parhainpäin. Kirpuista onneksi pääsee helposti eroon.
VastaaPoistaNäin on Myrsky, myös minä olen melkoisen järkyttynyt. Tähän alkaneeseen syksyyn on mahtunut kaikenlaisia tapahtumia ja nämä elukoiden (täit, käärmeet, ampparit) aiheuttamat episodit ovat niistä ikävimpiä. Mutta paljon mukaviakin hetkiä on ollut ja on tulossa, mm. Pimun ja Typyn synttäripäivät sekä mökkilomaa kokonainen viikko!
VastaaPoistaMeillä ei heti nielaista kaikkea. Jos tuo tollo jotain löytää niin sillä on sellainen ilme että "minä en muuten sitten päästä tätä aarretta niin että ihan turha kuvitellakaan, puren varmasti jos tulet lähelle". Se siis selvästikin tietää että se on jotain kiellettyä. Kerran olimme maalla ja typerä naapuri oli heittänyt kalanraadon meidän tontille. Se tuotiin ihan sisälle asti mutta sitten luppis teki virheen: päästi sen hetkeksi koska emäntä tarjosi jostain syystä meetwurstia. Sitten paniikki että "no mihin se nyt hävisi" :D
VastaaPoistaKirjoitin viimeksi ehkä vähän halventavasti meidän luppakorvasta, mutta asenne muuttui aika äkkiä kun todettiin että teräsvatsa-beagle on ihan oikeasti kipeä. Raukka joutui kokonaista kaksi päivää olemaan ilman ruokaa, ja voit varmaan arvata mitä se tekee beaglelle? Toisaalta, onhan tässä hyvätkin puolensa, nimittäin tilanne oli ennen se, että valjaat kiristi tynnyrin kohdalla. Nyt ne on just hyvät :)
/Maissi