Lääkärireissun jälkeen oli mukava levätä kotisohvalla yhdessä Typsykän kanssa. |
Niin, lääkärireissulla selvisi, että Pimu todella aristaa kaulaansa. Siellä on siis jotakin häikkää ja kun kaula ärhentelee, säteilee kipu jalkoihin eikä jalat pelaa normaalisti. Lisäksi myös ikäneidon takajalat ovat jonkin verran kipeät. Kaulassa lääkäri epäili olevan välilevyn pullistuman ja asiaan saataisiin varmuus kaulan varjoainekuvauksella. Jatko"hoitona" siis se mikäli kohtauksia alkaa tulemaan tiheään tahtiin. Tohtorisetä teki kropan vääntelyn lisäksi neurologisia kokeita ja verikokeetkin otettiin varmuuden vuoksi. Maksa-arvoja lukuun ottamatta (samaa luokkaa kuin kesällä) kaikki arvot olivat hyvät. Mitään aivokasvaimeen tms. viittaavaa ei meidän ikäneidolla lääkärin mukaan ole ja huokaisimme isännän kanssa helpotuksesta, syvään.
Eilen moisia kipukramppeja ei tullut enää yhtään kappaletta ja lääkärireissusta toivuttuaan vanha oli jälleen oma itsensä. Perjantaina isäntä vie Pimun osteopaatin pakeille ja toivottavasti saamme siltä reissulta kotiin tuomisiksi uutta tietoa esim. Pimun selän tilanteesta. Minkäänlaisia niksautuksia ja naksautuksia Pimulle ei saa tehdä, joten osteopaatti saa tutkia Pimun hyvin ylimalkaisesti. Mutta tuskinpa siitä haittaakaan on, että tuonkin sortin asiantuntija vilkaisee Pimulia.
Jatkamme siis alkanutta, pakkasten paukuttavaa viikkoa iloisin ja kepeämmin mielin. Me kaikki, sillä meidän kaksijalkaisten lisäksi varmasti Pimullakin on paljon parempi olo kuin viikonvaihteessa. Mahdollinen välilevyn pullistuma on huono uutinen mutta ikä tekee temppujaan, sille emme mahda mitään. Mutta sille mahdamme, että yritämme helpottaa Pimun kremppoja sekä vanhuudenpäiviä kaikin mahdollisin konstein ja keinoin. Sillä mitäpä sitä ei beaglensa eteen tekisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.