Ankaraa pohdintaa

Joulu lähestyy ja ennen taukoa meillä on vielä muutama lukukoirakeikka edessä. Aiomme ehdottomasti jatkaa tätä harrastusta keväällä ja lukukoirapoppooseen on saatu lisää väkeä mukaan. Hieno juttu! Tämän viikkoisella työreissulla meillä oli poikavoittoinen lukijakunta ja sehän passasi meille mainiosti. Kuten olen aiemminkin todennut, on mukavaa havaita, että pojat ovat löytäneet lukukoiran. Meitä tuli tapaamaan myös uusi lukija, jolle tämä lukukoirakerta oli toinen laatuaan. Tyttöä jännitti niin kovasti, ettei hän halunnut lukea. Eikä hän halunnut jutella. Joten sekin kävi hyvin laatuun, että istuimme hiljaa ja rapsuttelimme yksissä tuumin Typsykkää.

Ennen varsinaisen työrupeaman alkua teimme taas Typyn kanssa PR:ää lukukoiratoiminnalle. Typsy alkaa olemaan jo konkari media-alalla ja mietinkin, pitäisikö ryhtyä pyytämään kuvaus- ja haastattelupalkkioita... poronkorva tai kuivattu kananjalka olisivat varmasti meidän julkimolle mieluisia palkkapusseja.

Vanhat lukijamme ehkä muistavatkin, että joulu on minulle vuoden tärkein ja rakkain juhla. Olen kaivanut joululevyt esiin, kynttelikkö loistaa keittiön ikkunalla ja olohuoneeseenkin on ripustettu jo yksi jouluvalo. Pikkujoulujuhla ystävillemme koittaa perinteisesti Itsenäisyyspäivän tienoilla, kutsut on jo lähteneet. Vaan yksi asia meillä isännän kanssa on ankaran pohdinnan alla; voidaanko tänä vuonna hankkia joulukuusi. Kun seuraa Hippulin menoa ja meininkiä, olemme ryhtyneet epäilemään kuusen hankinnan järkevyyttä...